Tekstit

Hyytelösammaleläin

Kuva
  (Kuva: Jari Mäkinen/Pirkkala) Keskellä järveä kelluva läpinäkyvä, hyytelömäinen möykky ei ehkä kuulosta erityisen huolestuttavalta. Kyseessä voi kuitenkin olla hyytelösammaleläin Pectinatella magnifica , Pohjois-Amerikasta peräisin oleva vieraslaji, joka on löytänyt tiensä myös Suomen vesistöihin. Hyytelösammaleläin ei oikeastaan ole yksi suuri eläin, vaan yhdyskunta, joka koostuu kymmenistä tai jopa tuhansista pienistä yksilöistä. Laji elää makeassa vedessä ja on Suomessa todennäköisesti levinnyt Saimaan kanavan kautta. Saimaan alueella sitä on havaittu jo vuodesta 2006 lähtien. Hyytelösammaleläimen tunnistaa parhaiten sen erikoisesta ulkonäöstä. Vedessä se näyttää läpinäkyvältä ja pehmeältä hyytelömöykyltä, joka voi kellua tai kiinnittyä erilaisiin pintoihin. Sopivaksi alustaksi kelpaavat esimerkiksi jäykkävartiset vesikasvit, vedenalaiset risut ja oksat, laiturirakenteet, karkeapintaiset kivet, kalliot ja betonirakenteet. Myös katiskat ja muut vedessä olevat kalastusväline...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Helppoo kuin heinänteko

Kuva
Suomessa on sanonta "helppoo kuin heinänteko" . Sen keksijä ei kyllä ole tainnut nähdä heinäpeltoa saati olla itse heinätöissä. Muistan jo lapsuudestani, kuinka heinäntekoon kuului viikkojen mittainen säiden kyttääminen ja sadealueiden seuraaminen. Ja juuri silloin, kun viimeisiä paalikuormia oltiin ajamassa latoon, taivaanrantaan alkoi nousta uhkaavia pilviä. Miten tämä sitten liittyy mihinkään? Sanonta tuli mieleeni mustikkametsässä, kun poimin käsin mustikoita ämpäriin. Sekään ei ollut "helppoo kuin heinänteko". Ämpärin pohja peittyi tuskastuttavan hitaasti, vaikka marjoja ympärillä riittikin. Kesän aikana lehdissä on kerrottu marjayritysten ahdingosta, kun poimijoita ei löydy. Samalla on kannettu huolta siitä, että marjat jäävät metsiin. Työttömiä on kannustettu tarttumaan sankoon ja hakemaan metsästä ilmaista ruokaa. Sanotaanpa se nyt ääneen: marjanpoiminta ei ole helppoa. Se vaatii hyvää selkää, kärsivällisyyttä sekä kykyä sietää hyttysiä, paarmoja ja vaihtele...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ranta-asukkaan muistilista

Kuva
  Onko ihmisen ja muun luonnon tarpeet rannalla ristiriidassa? Ei välttämättä. Hyvin suunniteltu ranta voi tarjota viihtyisän ympäristön mökkeilyyn ja virkistäytymiseen samalla, kun se tukee järven hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuutta. Viime vuosina on puhuttu paljon monimuotoisista pihoista. Ajatus on yksinkertainen: koko pihaa ei tarvitse hoitaa samalla tavalla. Oleskelualueet voidaan pitää siisteinä, kun taas vähemmän käytetyille paikoille voidaan jättää korkeampaa kasvillisuutta ja luonnonkukkia pölyttäjien iloksi. Samaa ajattelutapaa kannattaa soveltaa myös rantaan. Ranta-asukkailla on merkittävä vastuu vesistön tilasta, sillä jokaisen kiinteistön toimet vaikuttavat myös naapureiden ja koko järven hyvinvointiin. Avoin järvimaisema on monelle tärkeä, mutta rantaa ei kannata raivata kokonaan paljaaksi. Heinät, pensaat ja puut muodostavat luonnollisen suojavyöhykkeen, joka sitoo ravinteita ja vähentää eroosiota ennen kuin sade- ja sulamisvedet päätyvät järveen. Myös m...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Villiyrtit

Kuva
    Pihoissa ja metsissä alkaa näin kevään tullen versoa kasveja, joita voi hyödyntää monin tavoin. Villiyrtit ja -vihannekset tarjoavat maksuttoman ja ravinteikkaan ruokavaraston, joka on usein kirjaimellisesti kotiovella. Samalla villiyrttien keruu tuo meidät lähemmäs luontoa ja vuodenaikojen rytmiä. Ennen kuin lähdet keräämään villiyrttejä, on kuitenkin hyvä tuntea muutama perusasia kasveista ja niiden keruusta. Villiyrteillä tarkoitetaan luonnonvaraisia kasveja tai niiden osia, joita voidaan käyttää ravinnoksi, mausteena tai rohdoksena. Suomessa yleisiä ja aloittelijaystävällisiä villiyrttejä ovat esimerkiksi nokkonen, voikukka, maitohorsma ja kuusenkerkät. Usein juuri nuoret versot ja lehdet ovat maukkaimmillaan keväällä ja alkukesästä, mutta jotkut kasveista tuottavat uutta satoa läpi kesän. Villiyrttien keruussa pätevät muutamat perussäännöt. 1. Tunnista kasvi varmasti Tämä on tärkein sääntö. Kerää vain kasveja, jotka tunnistat 100 % varmuudella. Opettele tun...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lintujen pesimärauha

Kuva
  Lintujen pesimärauha on tärkeä osa luonnonsuojelua Suomessa. Pesimäaikana linnut ovat erityisen herkkiä häiriöille, sillä ne rakentavat pesiään, hautovat munia ja hoitavat poikasiaan. Häiriöt voivat johtaa pesinnän epäonnistumiseen ja poikasten menehtymiseen, mikä vaikuttaa suoraan lintukantojen säilymiseen. Lintujen pesimärauhaa turvaa Suomessa luonnonsuojelulaki ja EU:n lintudirektiivi. Näiden mukaan on kiellettyä häiritä lintujen pesintää tahallisesti, tuhota tai vahingoittaa pesiä ja munia sekä häiritä poikasia tai estää vanhempia hoitamasta niitä. Kielto koskee kaikkia luonnonvaraisia lintulajeja. Yksikin epäonnistunut pesintä voi olla merkittävä menetys erityisesti harvinaisille tai uhanalaisille lajeille. Useimpien lintulajien pesimäaika Suomessa ajoittuu keväästä keskikesään, yleensä huhtikuusta heinäkuun loppuun. Ajankohta vaihtelee lajeittain ja sääolosuhteiden mukaan. Tänä aikana lintujen pesiä ei saa häiritä eikä vahingoittaa. Valtakunnallisesti vaarantuneita ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vieraslajit

Kuva
  Vieraslajilla tarkoitetaan kasvi-, eläin- tai muuta eliölajia, jonka leviämistä luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Vieraslaji on siis ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten meren, mantereen tai vuoriston, ihmisen myötävaikutuksella ja asettunut alueelle, jonne se ei olisi ilman apua vielä luontaisesti levinnyt. Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia, mutta haitalliset vieraslajit uhkaavat suomalaista alkuperäistä lajistoa ja luontotyyppejä, voivat aiheuttaa ihmisille terveydellisiä haittoja sekä synnyttävät merkittäviä suoria ja epäsuoria taloudellisia kustannuksia. On arvioitu, että vieraslajien aiheuttamat kustannukset EU:n alueella ovat vuosittain noin 12–20 miljardia euroa. Ilmastonmuutoksen myötä vieraslajien haitat tulevat Suomessa todennäköisesti lisääntymään. Vieraslajeja esiintyy sekä kasveissa että eläimissä, ja niiden vaikutukset vaihtelevat lähes harmittomista vakavasti haitallisiin. Suomessa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Susi

Kuva
  Susipari, mennä ihan sudeksi, sutta ja sekundaa, kyllä sinut nyt hukka perii. Suomalaisessa kansanperinteessä susi on saanut epäkiitollisen osan edustaa pahaa ja tuhoavia viettejä. Taruissa se syö pahaa aavistamattomat kilipukit, mummot ja pikkutytöt suihinsa. Susi herättää keskustelua puolesta ja vastaan. Susi surmasi 1880-luvulla 21 lasta Varsinais- Suomessa. Tämän jälkeen ihmishenkiä ei ole sudelle Suomessa menetetty. Susi on kuitenkin suurpeto, jota asiaa ei ole tarpeen unohtaa. On kuitenkin hyvä tarkastella asioita kokonaisuutena. Sudet elävät kiinteinä pareina, jotka lisääntyvät yleensä vuosittain. Susilauma on tavallisesti perheyhteisö, joka muodostuu ns. alfaparista ja sen jälkikasvusta. Suden kiima-aika on maalis-huhtikuussa. Naaras saa yleensä 3-6 poikasta, mutta voi joskus synnyttää jopa 10 poikasta. Poikasten kuolleisuus on susilla korkea ja jopa puolet poikasista voi menehtyä loisiin, sairauksiin ja ravinnon puutteeseen. Susi elää ja saalistaa laumoissa, joide...
Lähetä kommentti
Lue lisää