Tekstit

Ranta-asukkaan muistilista

Kuva
  Onko ihmisen ja muun luonnon tarpeet rannalla ristiriidassa? Ei välttämättä. Hyvin suunniteltu ranta voi tarjota viihtyisän ympäristön mökkeilyyn ja virkistäytymiseen samalla, kun se tukee järven hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuutta. Viime vuosina on puhuttu paljon monimuotoisista pihoista. Ajatus on yksinkertainen: koko pihaa ei tarvitse hoitaa samalla tavalla. Oleskelualueet voidaan pitää siisteinä, kun taas vähemmän käytetyille paikoille voidaan jättää korkeampaa kasvillisuutta ja luonnonkukkia pölyttäjien iloksi. Samaa ajattelutapaa kannattaa soveltaa myös rantaan. Ranta-asukkailla on merkittävä vastuu vesistön tilasta, sillä jokaisen kiinteistön toimet vaikuttavat myös naapureiden ja koko järven hyvinvointiin. Avoin järvimaisema on monelle tärkeä, mutta rantaa ei kannata raivata kokonaan paljaaksi. Heinät, pensaat ja puut muodostavat luonnollisen suojavyöhykkeen, joka sitoo ravinteita ja vähentää eroosiota ennen kuin sade- ja sulamisvedet päätyvät järveen. Myös m...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Villiyrtit

Kuva
    Pihoissa ja metsissä alkaa näin kevään tullen versoa kasveja, joita voi hyödyntää monin tavoin. Villiyrtit ja -vihannekset tarjoavat maksuttoman ja ravinteikkaan ruokavaraston, joka on usein kirjaimellisesti kotiovella. Samalla villiyrttien keruu tuo meidät lähemmäs luontoa ja vuodenaikojen rytmiä. Ennen kuin lähdet keräämään villiyrttejä, on kuitenkin hyvä tuntea muutama perusasia kasveista ja niiden keruusta. Villiyrteillä tarkoitetaan luonnonvaraisia kasveja tai niiden osia, joita voidaan käyttää ravinnoksi, mausteena tai rohdoksena. Suomessa yleisiä ja aloittelijaystävällisiä villiyrttejä ovat esimerkiksi nokkonen, voikukka, maitohorsma ja kuusenkerkät. Usein juuri nuoret versot ja lehdet ovat maukkaimmillaan keväällä ja alkukesästä, mutta jotkut kasveista tuottavat uutta satoa läpi kesän. Villiyrttien keruussa pätevät muutamat perussäännöt. 1. Tunnista kasvi varmasti Tämä on tärkein sääntö. Kerää vain kasveja, jotka tunnistat 100 % varmuudella. Opettele tun...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lintujen pesimärauha

Kuva
  Lintujen pesimärauha on tärkeä osa luonnonsuojelua Suomessa. Pesimäaikana linnut ovat erityisen herkkiä häiriöille, sillä ne rakentavat pesiään, hautovat munia ja hoitavat poikasiaan. Häiriöt voivat johtaa pesinnän epäonnistumiseen ja poikasten menehtymiseen, mikä vaikuttaa suoraan lintukantojen säilymiseen. Lintujen pesimärauhaa turvaa Suomessa luonnonsuojelulaki ja EU:n lintudirektiivi. Näiden mukaan on kiellettyä häiritä lintujen pesintää tahallisesti, tuhota tai vahingoittaa pesiä ja munia sekä häiritä poikasia tai estää vanhempia hoitamasta niitä. Kielto koskee kaikkia luonnonvaraisia lintulajeja. Yksikin epäonnistunut pesintä voi olla merkittävä menetys erityisesti harvinaisille tai uhanalaisille lajeille. Useimpien lintulajien pesimäaika Suomessa ajoittuu keväästä keskikesään, yleensä huhtikuusta heinäkuun loppuun. Ajankohta vaihtelee lajeittain ja sääolosuhteiden mukaan. Tänä aikana lintujen pesiä ei saa häiritä eikä vahingoittaa. Valtakunnallisesti vaarantuneita ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vieraslajit

Kuva
  Vieraslajilla tarkoitetaan kasvi-, eläin- tai muuta eliölajia, jonka leviämistä luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Vieraslaji on siis ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten meren, mantereen tai vuoriston, ihmisen myötävaikutuksella ja asettunut alueelle, jonne se ei olisi ilman apua vielä luontaisesti levinnyt. Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia, mutta haitalliset vieraslajit uhkaavat suomalaista alkuperäistä lajistoa ja luontotyyppejä, voivat aiheuttaa ihmisille terveydellisiä haittoja sekä synnyttävät merkittäviä suoria ja epäsuoria taloudellisia kustannuksia. On arvioitu, että vieraslajien aiheuttamat kustannukset EU:n alueella ovat vuosittain noin 12–20 miljardia euroa. Ilmastonmuutoksen myötä vieraslajien haitat tulevat Suomessa todennäköisesti lisääntymään. Vieraslajeja esiintyy sekä kasveissa että eläimissä, ja niiden vaikutukset vaihtelevat lähes harmittomista vakavasti haitallisiin. Suomessa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Susi

Kuva
  Susipari, mennä ihan sudeksi, sutta ja sekundaa, kyllä sinut nyt hukka perii. Suomalaisessa kansanperinteessä susi on saanut epäkiitollisen osan edustaa pahaa ja tuhoavia viettejä. Taruissa se syö pahaa aavistamattomat kilipukit, mummot ja pikkutytöt suihinsa. Susi herättää keskustelua puolesta ja vastaan. Susi surmasi 1880-luvulla 21 lasta Varsinais- Suomessa. Tämän jälkeen ihmishenkiä ei ole sudelle Suomessa menetetty. Susi on kuitenkin suurpeto, jota asiaa ei ole tarpeen unohtaa. On kuitenkin hyvä tarkastella asioita kokonaisuutena. Sudet elävät kiinteinä pareina, jotka lisääntyvät yleensä vuosittain. Susilauma on tavallisesti perheyhteisö, joka muodostuu ns. alfaparista ja sen jälkikasvusta. Suden kiima-aika on maalis-huhtikuussa. Naaras saa yleensä 3-6 poikasta, mutta voi joskus synnyttää jopa 10 poikasta. Poikasten kuolleisuus on susilla korkea ja jopa puolet poikasista voi menehtyä loisiin, sairauksiin ja ravinnon puutteeseen. Susi elää ja saalistaa laumoissa, joide...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kylmäaltistuksesta

Kuva
  Luonnon hyvinvointivaikutuksia kartoittaessa voidaan yhtenä elementtinä puhua kylmäaltistuksesta ja tähän liittyvästä avovesiuinnista eri vuodenaikoina. Kesällä aamu on ihana aloittaa virkistävällä aamu-uinnilla, mutta muina vuodenaikoina veden ollessa kylmempää myös vaikutukset tehostuvat. Talviuintia harrastaa aktiivisesti Suomessa noin 150 000 harrastajaa. Talviuinnista puhutaan, kun uidaan alle kymmenasteisessa luonnonvedessä. Avantouinnista taas on kyse, kun vesistössä on jääpeite. Talviuinti voi tarkoittaa lyhyempää, 30–60 sekunnin pituista pulahdusta tai pidempikestoista liikkumista kylmässä vedessä. Talviuinnista puhutaan paljon, mutta sen aiheuttamia vaikutuksia on tutkittu suhteellisesti vielä kovin vähän. Talviuinnista koetut hyödyt Suomen Ladun teettämien kyselyiden pohjalta ovat moninaiset. Talviuintikyselyn mukaan yleisimpinä terveysvaikutuksina koettiin, kylmänsietokyvyn parantuminen, mielenvirkeyden parantuminen ja stressin vähentyminen, flunssien vähen...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kukkian luontokeskuksen vuosi 2025

Kuva
  Kukkian luontokeskuksen vuosi 2025 on ollut erittäin antoisa. Tarkastelen sitä tässä kirjoituksessa hanketyöntekijän näkökulmasta. Aloitin virallisesti työssäni kesäkuun alussa, mutta jo toukokuussa kävin tutustumassa Rautajärvellä hankkeen taustatoimijoihin ja toki työ kesän tapahtumien osalta oli aloitettu heidän toimestaan jo paljon aiemmin. Kesäkuussa pääsin saman tien tositoimiin, ja ensimmäinen tapahtuma, jossa edustin Kukkian luontokeskusta, oli Luopioisten Seuratalolla järjestetty Kukkia-seminaari. Se keräsi paikalle noin 80 aiheesta kiinnostunutta kuulijaa. Heti seuraavana päivänä Tuomo Kuitunen ohjasi luonnonkukkakävelyn Hirvivuorella Padankoskella. Kesäkuun lopussa luontokeskukselle avattiin perhosnäyttely, jonka toteuttivat Tuomo Kuitunen, Hannu Alen ja Arto Tyrni. Näyttelyn avajaiset pidettiin 29.6., ja niihin osallistui noin 40 henkilöä. Kuukauteen mahtui myös paljon yhteistyötapaamisia ja toiminnan suunnittelua. Heinäkuu kului näyttelyn valvonnassa ja oheista...
Lähetä kommentti
Lue lisää