Kukkian luontokeskuksen vuosi 2025

 

Kukkian luontokeskuksen vuosi 2025 on ollut erittäin antoisa. Tarkastelen sitä tässä kirjoituksessa hanketyöntekijän näkökulmasta. Aloitin virallisesti työssäni kesäkuun alussa, mutta jo toukokuussa kävin tutustumassa Rautajärvellä hankkeen taustatoimijoihin ja toki työ kesän tapahtumien osalta oli aloitettu heidän toimestaan jo paljon aiemmin. Kesäkuussa pääsin saman tien tositoimiin, ja ensimmäinen tapahtuma, jossa edustin Kukkian luontokeskusta, oli Luopioisten Seuratalolla järjestetty Kukkia-seminaari. Se keräsi paikalle noin 80 aiheesta kiinnostunutta kuulijaa. Heti seuraavana päivänä Tuomo Kuitunen ohjasi luonnonkukkakävelyn Hirvivuorella Padankoskella.

Kesäkuun lopussa luontokeskukselle avattiin perhosnäyttely, jonka toteuttivat Tuomo Kuitunen, Hannu Alen ja Arto Tyrni. Näyttelyn avajaiset pidettiin 29.6., ja niihin osallistui noin 40 henkilöä. Kuukauteen mahtui myös paljon yhteistyötapaamisia ja toiminnan suunnittelua.

Heinäkuu kului näyttelyn valvonnassa ja oheistapahtumien toteuttamisessa. Perhosnäyttelyssä vieraili yhteensä noin 650 henkilöä, ja palaute oli erittäin myönteistä. Toimintaa toivottiin jatkettavan tulevinakin vuosina. Näyttelyn valvonnassa avustivat luonto- ja ympäristöalan työssäoppija sekä nuori kesätyöntekijä, jotka saivat arvokasta asiakaspalvelukokemusta ja syvensivät luonnontuntemustaan. Heinäkuussa käynnistettiin myös jo keväällä valmisteltu lasikuituvenehylkykampanja. Yle Tampere teki aiheesta haastattelun, ja kuun lopussa nostettiin kokeeksi kaksi veneenhylkyä Luopioisten Jänislahden pohjasta.

Elokuussa Kukkian luontokeskus, Rautajärven seudun kylät Oy ja Rautajärven kyläyhdistys keittivät talkoilla punamultamaalia ja maalasivat Kantolan pihapiirissä sijaitsevan jyvämakasiinin. Punamultamaalin valmistaminen on aikaa vievää, joten se tehdään usein talkoovoimin, mikä siirtää tärkeää kulttuuriperimää ja vahvistaa alueen yhteisöllisyyttä. Tapahtumaan osallistui noin 15 henkilöä, sekä uusia että pitkään alueella asuneita. Elokuussa toteutettiin myös kesäkuulta siirtynyt kirkkovenesoutu, johon osallistui 11 soutajaa. Retken tarkoituksena oli paitsi tuoda esiin alueen kulttuuriperinteitä myös tarjota mahdollisuus katsella Kukkiajärveä vesiltä käsin ja pohtia samalla sen tilaa.

Elokuun aikana suunniteltiin myös syksyn toimintaa ja kuukausi huipentui 30.8. järjestettyyn Suomen Ladun valtakunnalliseen Nuku yö ulkona -päivään. Kukkian luontokeskuksella katseltiin tuolloin luontodokumenttia ja käytiin siitä dialogia, Kukkian suojeluyhdistys järjesti tapahtumassa tietokilpailun, maa- ja kotitalousnaiset pitivät kotakahvilaa, ja luonto-ohjaaja Olli Mäkelä tarjosi nuotiotarinointia ja musiikkia.

Syyskuussa Rautajärven vanha koulu siirtyi Pälkäneen kunnalta Rautajärven seudun kylät Oy:n omistukseen. Kukkian luontokeskus osallistui Säteilyturvakeskuksen Sienet2025-kampanjaan järjestämällä kaksi sieniretkeä ja sieninäyttelyn. Kampanjassa tutkitaan sienten Cesium-137-pitoisuuksia, jotka johtuvat pääosin vuoden 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta. Retkillä kerättiin näytteitä Luopioisten alueelta. Sieninäyttelyssä vieraili noin 30 kävijää. Retkien ohjaajina toimivat Tuomo Kuitunen ja Seppo Rinne.

Syyskuussa aloitettiin myös Kukkian luontokeskuksen aineistopankin kokoaminen kukkialle.fi/luontokeskus-sivuston alle. Aineistopankkiin kootaan sekä jo olemassa olevaa että hankkeen aikana syntyvää tietoa yleisesti hyödynnettäväksi. Lasikuituvenekampanjan osalta järjestettiin talkoopäivä, jolloin haettiin maastosta yhteensä 37 veneen hylkyä. Toiminta herätti laajalti kiinnostusta ja keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Lokakuussa suoluontoillassa esiteltiin Kukkiajärven alueen soita. Tuomo Kuitunen kertoi soiden kasvillisuudesta, Tommi Liljedahl käsitteli humuksen valumisen ehkäisyä ja tehtyjä toimenpiteitä, ja Leena Ilmola valotti suoluonnon hyvinvointivaikutuksia. Tilaisuuteen osallistui 30 henkilöä.

Marraskuun alussa lasikuituvenehylkyjen keräyskampanja huipentui tulosseminaariin Kukkian luontokeskuksella. Kampanja ja sen aikana laaditut toimintaoppaat herättivät kiinnostusta sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Marraskuun lopussa järjestettiin Terveysmetsä-ilta, jossa keskusteltiin luonnon hyvinvointivaikutuksista ja siitä, miten Terveysmetsä-konsepti voisi tukea paikallisia asukkaita. Tilaisuus keräsi noin 20 kuulijaa.

Tapahtumien luoman perusrungon väleissä tapahtui paljon eri sidosryhmien tapaamisia, aineistopankin kasaamista, lehtiartikkelien ja blogitekstien kirjoittamista, some-sisällön suunnittelua, luontoaiheisten ohjemien ja tehtävien kasaamista ja paljon muuta toimintaa. Kukkian luontokeskus osallistui Pimeen kaupan iltaan, Pimmeemmän kaupan iltaan ja Rautajärven joulumyyjäispäivänä myös luontokeskuksella oli ohjelmaa.

Voinkin siis todeta, että työnkuva on ollut hanketyöntekijänä erittäin monipuolinen, mielenkiintoinen ja laaja. Olen tutustunut valtavaan määrään uusia ihmisiä ja vaikuttunut alueen yhteisöllisyydestä. Hankkeissa on usein se haaste, että aika on rajallinen ja toki aina myös uuden opettelukin vie aikaa. Siksi on ollu mahtavaa, kun minkä tahansa haasteen tai pulman edessä on löytynyt ihmisiä, jotka ovat antaneet omaa aikaansa ja auttaneet. Kiitos kuuluu ihan jokaiselle heistä.

Vuosi 2025 oli Kukkian luontokeskukselle toiminnallisesti rikas. Kukkian luontokeskus näkyi mediassa sekä lehdissä, että alueuutisissa, ja sen Facebook- ja Instagram-kanavat ovat kasvattaneet seuraajamääriään tasaisesti. Myös luontokeskuksen blogin lukijamäärät ovat nousseet.

Vuoden 2026 toiminnan painopiste on muotoutumassa Kukkiajärven vesilintujen ympärille. Suomen ympäristökeskuksen johtavana tutkijana toimineen Raimo Virkkalan uusimpien laskentojen mukaan vesilintukannat ovat Kukkialla puolittuneet 2000-luvun aikana.Kukkia on Natura-järvi, joka tunnetaan kirkasvetisyydestään ja karuudestaan. Sen tilaa on seurattu 1960-luvulta alkaen, mutta pitkäaikaisten havaintojen ja Suvi-hankkeen tutkimusten perusteella järvi on tummumassa. Näkösyvyyden heikkeneminen ja kemiallisen hapenkulutuksen kasvu kertovat veden värin muutoksista, jotka vaikuttavat kaikkiin eliöryhmiin mikrobeista kaloihin ja niitä ravintonaan käyttäviin vesilintuihin. Näistä muutoksista tiedottaminen ja olosuhteita parantaviin toimenpiteisiin tähtääminen ovat Kukkian luontokeskuksen toimintasuunnitelman keskiössä vuonna 2026.

Kiitokset kaikille Kukkian luontokeskuksen toimintaan osallistuneille, Some-seuraajille ja blogin lukijoille. Rauhallista joulun aikaa ja onnea vuodelle 2026!