Kylmäaltistuksesta

 


Luonnon hyvinvointivaikutuksia kartoittaessa voidaan yhtenä elementtinä puhua kylmäaltistuksesta ja tähän liittyvästä avovesiuinnista eri vuodenaikoina. Kesällä aamu on ihana aloittaa virkistävällä aamu-uinnilla, mutta muina vuodenaikoina veden ollessa kylmempää myös vaikutukset tehostuvat.

Talviuintia harrastaa aktiivisesti Suomessa noin 150 000 harrastajaa. Talviuinnista puhutaan, kun uidaan alle kymmenasteisessa luonnonvedessä. Avantouinnista taas on kyse, kun vesistössä on jääpeite. Talviuinti voi tarkoittaa lyhyempää, 30–60 sekunnin pituista pulahdusta tai pidempikestoista liikkumista kylmässä vedessä.

Talviuinnista puhutaan paljon, mutta sen aiheuttamia vaikutuksia on tutkittu suhteellisesti vielä kovin vähän. Talviuinnista koetut hyödyt Suomen Ladun teettämien kyselyiden pohjalta ovat moninaiset. Talviuintikyselyn mukaan yleisimpinä terveysvaikutuksina koettiin, kylmänsietokyvyn parantuminen, mielenvirkeyden parantuminen ja stressin vähentyminen, flunssien vähentyminen tai jopa poistuminen, unenlaadun parantuminen, apu erilaisiin kipuihin, pirteämpi olo valveillaoloajan sekä palautumisen parantuminen. Avoimissa vastauksissa nousi esille myös apu vaihdevuosiin ja ahdistukseen sekä henkiselle hyvinvoinnille.

Kylmän kokeminen on hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttaa moni eri asia kuten ikä, sukupuoli ja mahdolliset perussairaudet. Talviuinti voi myös pahentaa monen kylmäherkän sairauden oireita. Riskiryhmään kuuluvat sydän- ja verisuonisairaat, hengityselinsairaat, muut kroonisesti sairaat sekä ikäihmiset. Alkoholin vaikutuksen alaisena ei pidä koskaan mennä avantoon. 

Kylmäaltistusta voi testata muutoinkin kuin talviuinnilla kuten vaikkapa avojaloin kävelyllä. Istahda kannonnokkaan ja riisu kengät pois hetkeksi ja kävele jokin polun pätkä paljain jaloin. Samalla saat tärkeää tuntumaa maaperän mikrobeihin. Tiedossa on, että kasvien monimuotoisuuden väheneminen ja hygienian paraneminen aiheuttavat ongelmia ihmiskehon puolustusjärjestelmille. Mikrobialtistuksen suotuisesta vaikutuksesta ihmisen vastustuskykyyn tiedetään varsin paljon. Tieteellinen näyttö tukee tällä hetkellä vahvasti, että metsämikrobit saavat immuunijärjestelmän oppimaan, mitä mikrobeja vastaan ne hyökkäävät ja mitä vastaan eivät.

https://www.suomenlatu.fi/ulkoilu/talviuinti/talviuinnin-terveysvaikutukset.html

https://www.suomenlatu.fi/ulkoilu/talviuinti/talviuinnin-etiketti.html

https://www.biwe.fi/luonnonmukaiset-paivakotipihat-ja-lasten-terveys-tutkimus-selvittaa-yhteyksia/

 

 

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vesien tummumisesta

Kuva
  Viime viikolla pidettiin Pirkanmaan vesienhoitoverkostojen syysseminaari. Tuossa tilaisuudessä käsiteltiin monessakin puheenvuorossa vesistöjen tummumista ja sen syitä ja seurauksia. Näistä hieman koontia seuraavaksi.  Maaperä koostuu erilaisista kerroksista, joista päällimmäisenä on humus. Humus muodostuu maatuvista orgaanisista aineksista, kuten metsämaan osalta havunneulasista ja lehdistä. Tämä kerros sisältää runsaasti orgaanista hiiltä (DOC). Kun maata muokataan esimerkiksi metsänhoitotöiden yhteydessä, tämä kerrokseen sitoutunut hiili vapautuu. Ilmaston muuttumisen seurauksena lisääntyneet voimakkaat sateet ja mm. talvitulvat kuljettavat irronneen hiilen tehokkaasti eteenpäin ja näin ollen hiiltä päätyy vesistöihin. Tämä vesistöön kulkeutunut hiili värjää vettä tehokkaasti. Maa-aineksen mukana kulkeutuu myös rautaa (Fe), joka sekin värjää vesistöä. Vesistöjen tummuutta voidaan mitata ja havainnoida näkösyvyyden mittaamisella. Pieni näkösyvyys kertoo siitä, että vedes...
Lue lisää

Dialogin voima

Kuva
    Jokaisella meistä on omanlainen luontosuhde ja siksi luonto- ja ympäristöaiheet herättävät usein tunteita. Metsähakkuut, kaivostoiminta, tuulivoima ja suojelupäätökset nousevat yhä useammin otsikoihin ja samalla sosiaalinen media ja kommenttikentät täyttyvät kärkkäistä kommenteista. Keskustelun sävy muuttuu nopeasti vastakkainasetteluksi. On hieno asia, että meillä on mielipiteenvapaus. Se tarkoittaa jokaisen oikeutta pitää omat mielipiteensä ja ilmaista ne vapaasti ilman pelkoa rangaistuksesta tai sensuurista. Se on yksi perusoikeuksista ja kuuluu demokratian kulmakiviin. Suomessa se on turvattu perustuslaissa. Mielipiteenvapaus suojaa oikeuden sanoa asioita, mutta ei oikeuta vahingoittamaan muita tai rikkomaan lakia sanomisen varjolla mm. kunnianloukkaukset ja vihapuhe. Kun mielipiteet jostakin asiasta jakautuvat selvästi kahtia ja ovat ehkä jopa täysin vastakkaisia, puhutaan polarisoitumisesta. Polarisaatio voi puolestaan johtaa kuplautumiseen eli siihen, että i...
Lue lisää

Sieni-intoilua

Kuva
  Toiset rakastavat ja toiset vihaavat. Sienet on yksi asioista, joka jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Nyt kun metsistä taas löytyy noita aarteita, haluan niistäkin sanasen sanoa. Itse olen aloittanut sienestämisen jo hyvin pienenä isäni jalanjäljissä. Muistikuvissani keräämme ”kalliosieniä” eli kangasrouskuja, joita kyseisellä lempinimellä kutsuttiin. Monesti olenkin nykyisin miettinyt, että tuon sienen tunnistan näppituntumalla eli kangasrouskulla on ainakin omiin käsiini hyvin omanlaisensa tuntuma. Sienten kerääminen on kuin aarteen etsintää. Ajatus on, että jossain näillä suunnilla niitä saattaisi olla, mutta voi mikä riemu syntyykään, kun löytää keltaisena kiiltevät kanttarellirykelmät tai vaaleanpunaisena kutsuvat karvarouskut. Myös lapsille sienestys on aivan oiva harrastus ja samalla oppii myös niistä sienistä, joihin ei kannata koskea. Sienestämään oppii toki kirjoista oppia hakemalla, mutta parhaiten liikkumalla kokeneen sienestäjän kanssa. Sienestäessä tulee kerätä vai...
Lue lisää