Dialogin voima

 



 






Jokaisella meistä on omanlainen luontosuhde ja siksi luonto- ja ympäristöaiheet herättävät usein tunteita. Metsähakkuut, kaivostoiminta, tuulivoima ja suojelupäätökset nousevat yhä useammin otsikoihin ja samalla sosiaalinen media ja kommenttikentät täyttyvät kärkkäistä kommenteista. Keskustelun sävy muuttuu nopeasti vastakkainasetteluksi.

On hieno asia, että meillä on mielipiteenvapaus. Se tarkoittaa jokaisen oikeutta pitää omat mielipiteensä ja ilmaista ne vapaasti ilman pelkoa rangaistuksesta tai sensuurista. Se on yksi perusoikeuksista ja kuuluu demokratian kulmakiviin. Suomessa se on turvattu perustuslaissa. Mielipiteenvapaus suojaa oikeuden sanoa asioita, mutta ei oikeuta vahingoittamaan muita tai rikkomaan lakia sanomisen varjolla mm. kunnianloukkaukset ja vihapuhe.

Kun mielipiteet jostakin asiasta jakautuvat selvästi kahtia ja ovat ehkä jopa täysin vastakkaisia, puhutaan polarisoitumisesta. Polarisaatio voi puolestaan johtaa kuplautumiseen eli siihen, että ihmiset törmäävät esimerkiksi somessa enimmäkseen sellaisiin ajatuksiin ja mielipiteisiin, jotka tukevat heidän omia vallitsevia käsityksiään. Polarisaatio syntyy usein siitä, että koemme oman näkemyksemme olevan uhattuna. Kun kyse on luonnosta, kyse on usein myös arvoista, identiteetistä ja tunnesiteistä. Tällöin keskustelussa ei mitata vain faktoja, vaan myös sitä, keitä olemme ja mitä pidämme tärkeänä. Siksi kuunteleminen ja avoimuus voivat tuntua vaikeilta – varsinkin, jos pelkäämme, että se tarkoittaa omasta näkökulmasta luopumista.

Kun yritämme ymmärtää myös toisen osapuolen näkemyksiä, on meidän asetuttava avoimeen dialogiin. Se ei ole itsestäänselvyys vaan opeteltava taito. Kuuntelenko vain päästäkseni itse kohta ääneen vai kuulenko oikeasti mitä toisella osapuolella on sanottavana. Dialogin ydin ei ole väittelyn voittaminen. Se on yhteisen ymmärryksen rakentamista. Kun kuuntelemme toista osapuolta aidosti, emme lupaa muuttaa kantaamme, mutta avaamme oven sille, että voimme nähdä tilanteen laajemmasta perspektiivistä. Usein tällainen kuuntelu paljastaa, että vastapuolella voi olla huolia ja arvoja, jotka eivät ole ristiriidassa omiemme kanssa – ne vain painottuvat eri tavalla.

Kun keskustelua käydään ilman henkilökohtaisia hyökkäyksiä ja vähättelyä, syntyy tila, jossa voi sanoa ääneen myös keskeneräisiä ajatuksia. Tämä on erityisen tärkeää luontokeskustelussa, jossa ratkaisut ovat harvoin mustavalkoisia. Metsä voi olla samaan aikaan taloudellinen resurssi ja arvokas elinympäristö. Ilmastonmuutoksen hillintä voi edellyttää sekä teknologisia investointeja että elämäntapamuutoksia. Kun annamme toisille luvan kertoa näkemyksensä ilman pelkoa leimautumisesta, löydämme usein yhteisiä tavoitteita yllättävistäkin suunnista.

Uskalletaan siis antautua dialogiin, keskusteluun myös niiden kanssa, jotka eivät ole asioista kanssamme täysin samaa mieltä. Annetaan samalla mahdollisuus myös itse nähdä asioita toisen ihmisen näkökulmasta. Luontokeskustelun polarisaatiota ei ratkaista yhdessä yössä, mutta jokainen kohtaaminen on mahdollisuus. Kun muistamme, että tavoitteemme ei ole voittaa väittelyä vaan suojella yhteistä kotiplaneettaamme, voimme löytää enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä.

Nuku yö ulkona- tapahtumassa elokuun 30.päivä käymme luontokeskuksella dialogia ajankohtaisesta luontoaiheesta. Istu rohkeasti kuuntelemaan, kuulemaan ja keskustelemaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kukkian luontokeskus-hanke- Yhteisöllisyydellä kohti kestävää luontosuhdetta

Sieni-intoilua