Vesien tummumisesta

 

Viime viikolla pidettiin Pirkanmaan vesienhoitoverkostojen syysseminaari. Tuossa tilaisuudessä käsiteltiin monessakin puheenvuorossa vesistöjen tummumista ja sen syitä ja seurauksia. Näistä hieman koontia seuraavaksi. 

Maaperä koostuu erilaisista kerroksista, joista päällimmäisenä on humus. Humus muodostuu maatuvista orgaanisista aineksista, kuten metsämaan osalta havunneulasista ja lehdistä. Tämä kerros sisältää runsaasti orgaanista hiiltä (DOC). Kun maata muokataan esimerkiksi metsänhoitotöiden yhteydessä, tämä kerrokseen sitoutunut hiili vapautuu. Ilmaston muuttumisen seurauksena lisääntyneet voimakkaat sateet ja mm. talvitulvat kuljettavat irronneen hiilen tehokkaasti eteenpäin ja näin ollen hiiltä päätyy vesistöihin. Tämä vesistöön kulkeutunut hiili värjää vettä tehokkaasti. Maa-aineksen mukana kulkeutuu myös rautaa (Fe), joka sekin värjää vesistöä.

Vesistöjen tummuutta voidaan mitata ja havainnoida näkösyvyyden mittaamisella. Pieni näkösyvyys kertoo siitä, että vedessä on paljon humusta, savea, planktonlevää, siitepölyä tai muita hiukkasia. Niiden määrä vaihtelee luonnostaan vesistöstä toiseen sekä muun muassa vuodenajan ja sademäärien mukaan. Näkösyvyyden heikkeneminen voi myös johtua hakkuista, ojituksista, ruoppauksista tai rehevöitymisestä. Näkösyvyyttä voi kuka tahansa havainnoida naruun kiinnitetyn Secchi- levyn avulla. Kukkiajärven näkösyvyys on heikentynyt varsinkin talviaikaan. Kun näkösyvyys oli vielä 1960- luvulla 8 metriä, on se nykyään paikoin vain 2 m. Veden värjäytymisen viitearvoina

Mitä vesistöissä sitten tapahtuu tummumisen seurauksena? Tumma vesi lämpenee helpommin ja myös pitää lämpönsä pidemmälle syksyyn. Täyskierto tarkoittaa vesistöissä keväällä ja syksyllä tapahtuvaa koko vesirungon sekoittumista. Makea vesi on tiheimmillään noin 4 celsius asteessa.  Keväällä päällysveden lämmetessä, lämpimämpi ja tiheämpi vesi painuu pinnalta pohjalle ja pohjalta siirtyy kylmempi vesi pintaan. Pinnalta siirtyy pohjalle hapekasta vettä ja pohjasta siirtyy pinnalle ravinteita. Kesällä päällysvesien lämmetessä edelleen vesi lämpötilakerrostuu eli täyskierto pysähtyy. Syksyllä, kun ilmat viilenevät tapahtuu samankaltainen ilmiö ja jälleen pinnalta pääsee pohjaan hapekasta vettä ja pohjasta ravinteita pintaan. Kun vesi pysyykin lämpimänä pidempään syksyllä, täyskierto tapahtuu myöhemmin tai osittain epätäydellisenä. Talvi ehtii tulla ja jääpeite muodostua ennen kuin vesi ns. ehtii pohjaan asti viemään happea. Tämä vaikuttaa osaltaan veden syvempien kerrosten happipitoisuuden heikkenemiseen.
Pohjalla oleva orgaaninen aines kuluttaa happea ja hapeton olosuhde puolestaan vapauttaa pohjasta fosforia, joka pahentaa rehevöitymistä seuraavana kesänä.

Kun vesi tummuu, sillä on monenlaisia vaikutuksia vesiekologiaan. Uposlehtiset vesikasvit vähenevät ja näin ollen myös niitä ravintona käyttävät pohjaeliöt vähenevät. Kelluslehtiset kasvit kuten lumme ja ulpukka, voivat vallata lisää elintilaa ja muodostaa tiheitä kasvustoja. Kalojen kasvu hidastuu ja myös niiden rasvahappokoostumus muuttuu, jolloin ravintoarvo heikkenee. Kun kalavalikoima järvessä muuttuu se vaikuttaa niitä ravintonaan käyttäviin vesilintuihin. Siivekkäinä niillä on mahdollisuus muuttaa paremmille apajille. On havaittu, että jo valmiiksi tummissa vesissä tapahtuneet pienetkin muutokset veden värissä voivat olla erittäin haitallisia. Tummuminen vaikuttaa valon määrään, joka taas vaikuttaa vaikkapa etäisyyteen, josta ahven havaitsee saaliinsa.

Humuksen päätymistä vesistöihin on pyritty hillitsemään rakentamalla valuma-alueille kosteikkoja ja laskeutusaltaita. Näiden avulla voidaan pysäyttää voimakkaiden tulvien ja sateiden aiheuttamat vesimassat, jolloin niiden sisältävät ravinteet ehtivät imeytyä maahan ennen niiden päätymistä vesistöihin. Näilläkään toimenpiteillä ei kuitenkaan saada jo värjäytynyttä vettä täysin kirkkaaksi. Humusta vapautuu aina kun metsämaa rikkoutuu. Tärkeää olisikin minimoida vaikutukset varsinkin metsäisillä turvemailla, joista irtoavan humuksen määrä on suuri. Avohakkuita tulisi välttää pahimmilla valuma-alueilla ja siirtyä turvemailla mahdollisuuksien mukaan jatkuvan kasvatuksen menetelmään, jolloin jatkuva puusto sitoisi hiiltä tehokkaammin. On myös havaittu, että havupuuvaltaisilta alueilta humusta syntyy ja valuu enemmän kuin seka- tai lehtipuuvaltaisilta.

Vesien tummuminen toki haittaa myös järven virkistyskäyttöä. Humuspitoinen vesi värjää tehokkaasti, joten sitä ei kannata käyttää pyykinpesussa. Myös uidessa iholle voi jäädä ruskea kerros vahvasti humuspitoisesta vedestä. Humuspitoinen vesi voi löylyvetenä käytettäessä tuoda saunaan pahaa hajua, koska väri johtuu orgaanisesta aineesta, joka kuumenee kiukaalla. Humuspitoinen löylyvesi ( arvo isompi kuin 12 mgPL/l) voi myös helpommin syövyttää kiuasta, joten sitä tulisi välttää.

Mitä voit siis tehdä?

-            Seuraa vesistöjen tilaa esimerkiksi mittaamalla näkösyvyyttä ja viemällä tulokset JärviWikiin. Ohjeet mittaamiseen ja tulosten viemiseen löydät esimerkiksi Kukkian suojeluyhdistyksen sivuilta https://www.kukkiansuojeluyhdistys.fi/kansalaishavainnointi/ . Tulokset auttavat tutkijoita, viranomaisia ja muita tahoja erilaisia toimenpiteitä suunniteltaessa järven tilan parantamiseksi.

-            Metsänomistajana selvitä millaisella valuma-alueella metsäsi sijaitsee ja mitä voisi ja kannattaisi ottaa huomioon metsänhoidollisia toimenpiteitä suunniteltaessa. Mieti myös mikä puulaji menestyy parhaiten muuttuvissa olosuhteissa ja ota huomioon ilmaston lämpeneminen.

-            Huolehdi omalta osaltasi tietoudesta. Kerro kaverille, naapurille ja tee aiheesta julkaisu sosiaaliseen mediaan.

LÄHTEET:

https://www.vesi.fi/vesitieto/humuskuormitus-ja-vesien-tummuminen/

https://www.nature.com/articles/srep18666

https://www.syke.fi/fi/tietoa-meista/blogit-ja-podcastit/laura-harkonen-ja-ahti-lepisto-vesien-tummuminen-etenee-voidaanko-kehityskulkua-hillita

Puheenvuorot Pirkanmaan vesienhoitoverkostojen syysseminaarissa 21.10.2025
Seppo Rekolainen: ”Ilmasto muuttuu. Vaikutukset vesien kuorimitukseen”
Jukka Horppila: ”Järvien tummuminen ja niiden ekologisen tilan arviointi”