Ranta-asukkaan muistilista

 

Onko ihmisen ja muun luonnon tarpeet rannalla ristiriidassa? Ei välttämättä. Hyvin suunniteltu ranta voi tarjota viihtyisän ympäristön mökkeilyyn ja virkistäytymiseen samalla, kun se tukee järven hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuutta.

Viime vuosina on puhuttu paljon monimuotoisista pihoista. Ajatus on yksinkertainen: koko pihaa ei tarvitse hoitaa samalla tavalla. Oleskelualueet voidaan pitää siisteinä, kun taas vähemmän käytetyille paikoille voidaan jättää korkeampaa kasvillisuutta ja luonnonkukkia pölyttäjien iloksi. Samaa ajattelutapaa kannattaa soveltaa myös rantaan.

Ranta-asukkailla on merkittävä vastuu vesistön tilasta, sillä jokaisen kiinteistön toimet vaikuttavat myös naapureiden ja koko järven hyvinvointiin.

Avoin järvimaisema on monelle tärkeä, mutta rantaa ei kannata raivata kokonaan paljaaksi. Heinät, pensaat ja puut muodostavat luonnollisen suojavyöhykkeen, joka sitoo ravinteita ja vähentää eroosiota ennen kuin sade- ja sulamisvedet päätyvät järveen.

Myös maanmuokkausta vesistöön johtavien ojien ja rinteiden läheisyydessä kannattaa tehdä harkiten. Kun maan pinta rikkoutuu, sadevesi kuljettaa mukanaan humusta ja siihen sitoutunutta hiiltä, mikä tummentaa järven vettä ja kuormittaa vesistöä.

Yksi tärkeimmistä periaatteista on huolehtia siitä, ettei järveen päädy sinne kuulumatonta ainesta.

Siksi esimerkiksi mattojen pesu ja tiskivedet on hyvä hoitaa riittävän kaukana rannasta. Myös pihamaan lannoitteiden käytössä tulee säilyttää riittävä etäisyys rantaviivaan.

Mökin jätevesien asianmukainen käsittely on tärkeä osa vesistönsuojelua. Harmaiden vesien puhdistamiseen voidaan hyödyntää esimerkiksi biohiilisuodatinta, joka sitoo epäpuhtauksia ennen niiden päätymistä järveen. Myös ulkohuussin sijoittamisessa on huolehdittava riittävästä etäisyydestä rantaan – ja tietenkin siitä, että sitä käytetään nurkantauksien sijaan.

Vesistöihin päätyy vuosittain paljon roskaa, joka ei kuulu luontoon. Tuuli kuljettaa helposti mukanaan muovipusseja ja muuta pihalle unohtunutta jätettä. Kalastuksen jäljiltä rannoille jää usein vanhoja pyydyksiä, siimoja ja muovisia merkkikanistereita.

Ajan myötä nämä materiaalit hajoavat yhä pienemmiksi hiukkasiksi ja muodostavat mikromuovia. Myös vanhojen lasikuituveneiden pinnat kuluvat vähitellen, jolloin lasikuitua päätyy veteen. Pohjaan painuneet pienet hiukkaset voivat kulkeutua vesieliöiden ravintoon ja edelleen ravintoketjussa ylöspäin.

Siksi jokainen rannalta pois kerätty roska on teko koko vesistön hyväksi.

Pidetään yhdessä huolta kauniista Kukkiasta!

 Kukkian ranta-asukkaan muistilista:

1. Jätä rantaan vihreä suojavyöhyke Älä siisti rantaa aivan paljaaksi. Heinät, pensaat ja puut pysäyttävät ravinteita ennen kuin ne valuvat veteen.

2. Älä levitä lannoitteita rannan lähelle Liika ravinne tekee vedestä sameaa ja leväistä.

3. Ohjaa sadevedet maahan, ei järveen Anna ränniveden imeytyä pihalle tai kasvillisuuteen – ei suoraan rantaan.

4. Tee rantaan vain pieni kulkuaukko Uimapaikka ja polku riittävät. Suuri avoin ranta lisää eroosiota ja huuhtoutumista.

5. Vältä turhaa maanmuokkausta järven valuma-alueilla liuennut hiili kulkeutuu ojia pitkin järveen tummentaen vettä vähitellen

6. Pidä mökin jätevedet kunnossa Hyvin toimiva jätevesijärjestelmä pitää veden kirkkaampana – ja minut terveempänä. Saunavesien ja muun harmaan veden suodattamiseen mm. biohiilisuodatin on hyvänä apuna.

7. Huolehdi jätteiden oikeaoppisesta kierrätyksestä Muun muassa veteen päätyvä muovi hajoaa lopulta pienen pieniksi mikromuovihiukkasiksi, jotka vaikuttavat eliöiden lisääntymiseen ja tätä kautta koko järven ravintoketjuun.

8. Jokainen ranta vaikuttaa Yksi ranta on pieni asia, mutta kokonaisuus ratkaisee järvien tulevaisuuden.