Tekstit

EU:n ennallistamisasetus

Kuva
Kuten Suoluonnosta kertovassa blogitekstissä kerroin, Suomessa laaditaan parhaillaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa, joka on toimitettava EU:lle elokuussa 2026. Koska tämä asia on haastava ja monisyinen, koitan tässä blogikirjoituksessa hieman tarkastella aihetta eri näkökulmista. Kansallinen ennallistamissuunnitelma pohjautuu EU:n biodiversiteetti- eli monimuotoisuus-strategiaan, joka painottaa suojeltujen alueiden lisäämistä ja luonnon tilan parantamista. Ennallistamisasetuksen yleistavoite on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja meripinta-alasta sekä vuoteen 2050 kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit ovat luonnon tilaa parantavien toimien piirissä. Suomi äänesti EU:ssa ennallistamisasetusta vastaan. Kyse ei ole siitä, että oltaisiin asetuksen tavoitteita vastaan vaan enemmänkin siitä, että asetuksen myötä Suomella on monenlaisia haasteita asetuksen läpi viemiseen enemmän kuin monilla keski-euroopan mailla. Tarkastellaanpa, miksi...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pihkasta

Kuva
Luonnontuotteiden kysyntä on kasvussa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Kysyntää on perinteisten sienten ja marjojen lisäksi myös muille luonnontuotteille kuten  kuusenkerkälle, suopursulle, kihokille, kuivatulle koivunlehdelle, katajanmarjalle, kuusenpihkalle, leikkohavulle, pakurille ja mahlalle. Metsänomistajalle tämä antaa mahdollisuuden metsien monikäytölle joko keräämällä itse tuotteita tai vuokraamalla metsä-aluetta kerääjille.  Pihka on eteeristen öljyjen ja hartsien seos, jota virtaa havupuiden nestekierron mukana rungossa, oksissa ja neulasissa. Kun puun runko vaurioituu vaikka oksan katketessa, puu muodostaa pihkan avulla vauriokohtaan kerroksen, joka suojaa sitä mm. hyönteisiltä ja bakteereilta. Pihka on tuoreena tahmeaa, mutta eteeristen öljyjen haihduttua ja ilman vaikutuksesta se kovettuu ajan myötä pisaroiksi ja massaksi. Erityisesti kuusenpihka on antiseptinen, tulehduksia vähentävä ja ihon uusiutumista nopeuttava luonnontuote. Pihkavoidetta on käytetty kan...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vesien tummumisesta

Kuva
  Viime viikolla pidettiin Pirkanmaan vesienhoitoverkostojen syysseminaari. Tuossa tilaisuudessä käsiteltiin monessakin puheenvuorossa vesistöjen tummumista ja sen syitä ja seurauksia. Näistä hieman koontia seuraavaksi.  Maaperä koostuu erilaisista kerroksista, joista päällimmäisenä on humus. Humus muodostuu maatuvista orgaanisista aineksista, kuten metsämaan osalta havunneulasista ja lehdistä. Tämä kerros sisältää runsaasti orgaanista hiiltä (DOC). Kun maata muokataan esimerkiksi metsänhoitotöiden yhteydessä, tämä kerrokseen sitoutunut hiili vapautuu. Ilmaston muuttumisen seurauksena lisääntyneet voimakkaat sateet ja mm. talvitulvat kuljettavat irronneen hiilen tehokkaasti eteenpäin ja näin ollen hiiltä päätyy vesistöihin. Tämä vesistöön kulkeutunut hiili värjää vettä tehokkaasti. Maa-aineksen mukana kulkeutuu myös rautaa (Fe), joka sekin värjää vesistöä. Vesistöjen tummuutta voidaan mitata ja havainnoida näkösyvyyden mittaamisella. Pieni näkösyvyys kertoo siitä, että vedes...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pimeänä vuodenaikana

Kuva
Voihan pimeys! Useasti kuulee sanottavan, kuinka kurjaa on kun taas on niin pimeää. Aamulla kun lähtee ja illalla kun saapuu kotiin. Eikö tässä ole mitään hyviä puolia? Kun muinaisina aikoina ihminen oppi tekemään tulta, hän sai lämmön ja ruoanlaiton välineen lisäksi valonlähteen pimeyteen tuomaan turvaa yön pedoilta. Seuraavaksi huomattiin, että pihkaiset puut palavat ja valaisevat paremmin ja keksittiin kerätä pihkaa puukepin päähän ja sitoa useampi keppi yhteen, jolloin syntyi soihtu. Näin saatiin ensimmäinen kannettava valaisin. Entisaikaan Pohjolan väki jakoi vuoden kahtia talvi- ja suvipuoleen. Talvipuoli alkoi 14.10. talvipäivänä ja suvipuoli 14.4 suvipäivänä. Merkintöjä näistä päivistä on löytynyt vielä 1840-luvulla painetuista virsikirjoista. Talvipäivää symboloi lehdetön puu ja suvipäivää vehreä puu. Vuoden talvipuolen alkaminen tarkoitti käytännössä mm. siirtymää kyläjuhlista kodinpiiriin sekä pelloilta pihapiiriin ja pirtteihin. Keväällä toimittiin päinvastoin. Nykyp...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Suoluonto

Kuva
Suomi- Suot- Soiden maa. Suomen pinta-alasta noin kolmannes on suota. Suomessa sataa enemmän kuin haihtuu, ja viime jääkauden jättämät painanteet keräävät kosteutta, mikä edistää soiden muodostumista. Suot ovat tärkeitä elinympäristöjä, tarjoavat ekosysteemipalveluita ja ovat Suomen suurin hiilivarasto, mutta suurin osa soista on ojitettu metsätalouden käyttöön.  Ojittamattomien soiden säilyttäminen ja suoluonnon tilan parantaminen on tärkeää paitsi luonnon monimuotoisuuden, myös niiden tarjoamien ekosysteemipalvelujen turvaamiseksi. Suot muun muassa sitovat ja varastoivat hiiltä, suodattavat ja puhdistavat vettä sekä tarjoavat marjoja, riistaa ja ulkoilu- ja virkistysalueita. Monet suoluonnon tilaa parantavat toimet edistävät samalla myös soiden alapuolisten vesistöjen tilan parantamista sekä turvaavat ja kasvattavat soiden hiilivarastoja. Tällä hetkellä suotyypeistä uhanalaisimpia ovat letot, korvet sekä neva- ja lettokorvet. Ne ovat reheviä ja viljavia soita, joita on j...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Luonto hyvinvoinnin lähteenä

Kuva
  Luonto on luontainen ympäristömme. Ihminen on elänyt luonnossa miljoonia vuosia ja sopeutunut sen elämänrytmiin. Kaupunkielämä on ihmiselle suhteellisen uutta ja siksi luonto on meille monilla tavoin tutumpi ja palauttavampi ympäristö kuin rakennettu kaupunkiympäristö. Aivotutkijoiden mukaan ihmisen aivoissa on tapahtunut suuria rakenteellisia muutoksia viimeksi 10 000 vuotta sitten. Aivomme syvimmät kerrokset reagoivat ympäristöön ja sen tuottamiin ulkoisiin ärsykkeisiin edelleen pääosin samalla tavalla kuin kivikaudella. Kun saamme aivoihin jonkin aistihavainnon mantelitumake reagoi analysoimalla ja muistamalla tunteita. Reagoimme uhkaan asettumalla taistele tai pakene- asemaan tai mikäli mantelitumake kertoo kaiken olevan hyvin, se luo meille energiaa ja inspiraatiota.   Luonto tarjoaa hyvää vastapainoa ärsyketulvalle, jota tulvii jatkuvasti erilaisista medialaitteista ja ympäristöstä. Metsässä aistit ja hermosto pääsevät rauhoittumaan. Jo kymmenessä minuutissa ver...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sieni-intoilua

Kuva
  Toiset rakastavat ja toiset vihaavat. Sienet on yksi asioista, joka jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Nyt kun metsistä taas löytyy noita aarteita, haluan niistäkin sanasen sanoa. Itse olen aloittanut sienestämisen jo hyvin pienenä isäni jalanjäljissä. Muistikuvissani keräämme ”kalliosieniä” eli kangasrouskuja, joita kyseisellä lempinimellä kutsuttiin. Monesti olenkin nykyisin miettinyt, että tuon sienen tunnistan näppituntumalla eli kangasrouskulla on ainakin omiin käsiini hyvin omanlaisensa tuntuma. Sienten kerääminen on kuin aarteen etsintää. Ajatus on, että jossain näillä suunnilla niitä saattaisi olla, mutta voi mikä riemu syntyykään, kun löytää keltaisena kiiltevät kanttarellirykelmät tai vaaleanpunaisena kutsuvat karvarouskut. Myös lapsille sienestys on aivan oiva harrastus ja samalla oppii myös niistä sienistä, joihin ei kannata koskea. Sienestämään oppii toki kirjoista oppia hakemalla, mutta parhaiten liikkumalla kokeneen sienestäjän kanssa. Sienestäessä tulee kerätä vai...
Lähetä kommentti
Lue lisää