Tekstit

Pimeänä vuodenaikana

Kuva
Voihan pimeys! Useasti kuulee sanottavan, kuinka kurjaa on kun taas on niin pimeää. Aamulla kun lähtee ja illalla kun saapuu kotiin. Eikö tässä ole mitään hyviä puolia? Kun muinaisina aikoina ihminen oppi tekemään tulta, hän sai lämmön ja ruoanlaiton välineen lisäksi valonlähteen pimeyteen tuomaan turvaa yön pedoilta. Seuraavaksi huomattiin, että pihkaiset puut palavat ja valaisevat paremmin ja keksittiin kerätä pihkaa puukepin päähän ja sitoa useampi keppi yhteen, jolloin syntyi soihtu. Näin saatiin ensimmäinen kannettava valaisin. Entisaikaan Pohjolan väki jakoi vuoden kahtia talvi- ja suvipuoleen. Talvipuoli alkoi 14.10. talvipäivänä ja suvipuoli 14.4 suvipäivänä. Merkintöjä näistä päivistä on löytynyt vielä 1840-luvulla painetuista virsikirjoista. Talvipäivää symboloi lehdetön puu ja suvipäivää vehreä puu. Vuoden talvipuolen alkaminen tarkoitti käytännössä mm. siirtymää kyläjuhlista kodinpiiriin sekä pelloilta pihapiiriin ja pirtteihin. Keväällä toimittiin päinvastoin. Nykyp...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Suoluonto

Kuva
Suomi- Suot- Soiden maa. Suomen pinta-alasta noin kolmannes on suota. Suomessa sataa enemmän kuin haihtuu, ja viime jääkauden jättämät painanteet keräävät kosteutta, mikä edistää soiden muodostumista. Suot ovat tärkeitä elinympäristöjä, tarjoavat ekosysteemipalveluita ja ovat Suomen suurin hiilivarasto, mutta suurin osa soista on ojitettu metsätalouden käyttöön.  Ojittamattomien soiden säilyttäminen ja suoluonnon tilan parantaminen on tärkeää paitsi luonnon monimuotoisuuden, myös niiden tarjoamien ekosysteemipalvelujen turvaamiseksi. Suot muun muassa sitovat ja varastoivat hiiltä, suodattavat ja puhdistavat vettä sekä tarjoavat marjoja, riistaa ja ulkoilu- ja virkistysalueita. Monet suoluonnon tilaa parantavat toimet edistävät samalla myös soiden alapuolisten vesistöjen tilan parantamista sekä turvaavat ja kasvattavat soiden hiilivarastoja. Tällä hetkellä suotyypeistä uhanalaisimpia ovat letot, korvet sekä neva- ja lettokorvet. Ne ovat reheviä ja viljavia soita, joita on j...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Luonto hyvinvoinnin lähteenä

Kuva
  Luonto on luontainen ympäristömme. Ihminen on elänyt luonnossa miljoonia vuosia ja sopeutunut sen elämänrytmiin. Kaupunkielämä on ihmiselle suhteellisen uutta ja siksi luonto on meille monilla tavoin tutumpi ja palauttavampi ympäristö kuin rakennettu kaupunkiympäristö. Aivotutkijoiden mukaan ihmisen aivoissa on tapahtunut suuria rakenteellisia muutoksia viimeksi 10 000 vuotta sitten. Aivomme syvimmät kerrokset reagoivat ympäristöön ja sen tuottamiin ulkoisiin ärsykkeisiin edelleen pääosin samalla tavalla kuin kivikaudella. Kun saamme aivoihin jonkin aistihavainnon mantelitumake reagoi analysoimalla ja muistamalla tunteita. Reagoimme uhkaan asettumalla taistele tai pakene- asemaan tai mikäli mantelitumake kertoo kaiken olevan hyvin, se luo meille energiaa ja inspiraatiota.   Luonto tarjoaa hyvää vastapainoa ärsyketulvalle, jota tulvii jatkuvasti erilaisista medialaitteista ja ympäristöstä. Metsässä aistit ja hermosto pääsevät rauhoittumaan. Jo kymmenessä minuutissa ver...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sieni-intoilua

Kuva
  Toiset rakastavat ja toiset vihaavat. Sienet on yksi asioista, joka jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Nyt kun metsistä taas löytyy noita aarteita, haluan niistäkin sanasen sanoa. Itse olen aloittanut sienestämisen jo hyvin pienenä isäni jalanjäljissä. Muistikuvissani keräämme ”kalliosieniä” eli kangasrouskuja, joita kyseisellä lempinimellä kutsuttiin. Monesti olenkin nykyisin miettinyt, että tuon sienen tunnistan näppituntumalla eli kangasrouskulla on ainakin omiin käsiini hyvin omanlaisensa tuntuma. Sienten kerääminen on kuin aarteen etsintää. Ajatus on, että jossain näillä suunnilla niitä saattaisi olla, mutta voi mikä riemu syntyykään, kun löytää keltaisena kiiltevät kanttarellirykelmät tai vaaleanpunaisena kutsuvat karvarouskut. Myös lapsille sienestys on aivan oiva harrastus ja samalla oppii myös niistä sienistä, joihin ei kannata koskea. Sienestämään oppii toki kirjoista oppia hakemalla, mutta parhaiten liikkumalla kokeneen sienestäjän kanssa. Sienestäessä tulee kerätä vai...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Perhosten tutkiminen

Kuva
  Perhoset kiehtovat monia kauneutensa, värikkyytensä ja monimuotoisuutensa ansiosta. Harrastuksena perhosten tarkkailu ja kerääminen voi tarjota sekä elämyksiä luonnossa että arvokasta tietoa luonnon monimuotoisuudesta. Moni tuntee päiväaikaan lentävät päiväperhoset, mutta yöllä liikkuu toinen toistaan upeampia yöperhosia. Yöperhosia pystyy parhaiten houkuttelemaan perhosvalon avulla. Valopyynnissä ajatuksena on käyttää hyväksi perhosten mieltymystä hakeutua kirkkaita valonlähteitä kohti. Yöperhosia löytää usein runsaasti mm. mainos- ja katuvalojen ympäriltä, mistä niitä voi yrittää pyydystää haaviinsa. Alkuun aloitteleva perhosharrastaja pääsee jo ihan valkoisella lakanalla ja lampulla. Pelkästään houkuttelutarkoitukseen keräilijät käyttävät voimakkaita, ultraviolettisäteilyä lähettäviä lamppuja. Hyvin perhosia houkuttelevia lamppuja ovat mm. sekavalo- ja elohopealamput. Yöperhosten pyynti on menestyksellisintä lämpiminä öinä, mikä yleensä edellyttää pilviverhoa. Nuku yö ulko...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Metsän arvo

Kuva
      Viikonloppuna Hämeenkyrössä SASKY Osaran maaseutuopetusyksikön luontalan päivä kokosi yhteen luontoalan toimijoita Pirkanmaan ja Satakunnan alueelta. Päivä piti sisällään puheenvuoroja ja keskustelua monenlaisista ajankohtaisista aiheista, mutta tartun nyt teemaan metsien monikäytöstä. Metsät ovat osa suomalaista identiteettiä. Metsä on tuonut meille ravintoa, toimeentuloa ja hyvinvointia. Terva oli yksi ensimmäisistä metsäteollisuuden varsinaisista vientituotteista Suomessa ja pikkuhiljaa 1800-1900- luvuilla kehittyi sahateollisuus ja paperi- ja selluteollisuus. Metsien käyttö muuttui kotitarvekäytöstä järjestelmälliseksi, kun metsänhoitoa ja istutuksia kehitettiin ja näin syntyi ammattimainen metsätalous. Sotien jälkeen metsäteollisuus mahdollisti sotakorvausten nopean maksun Neuvostoliitolle ja monilla paikkakunnilla koko elinkeino ja yhteisö rakentuivat metsäteollisuuden ympärille. Metsäteollisuus elää nyt murroksessa. Viime vuosikymmeninä paperin kysynt...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Dialogin voima

Kuva
    Jokaisella meistä on omanlainen luontosuhde ja siksi luonto- ja ympäristöaiheet herättävät usein tunteita. Metsähakkuut, kaivostoiminta, tuulivoima ja suojelupäätökset nousevat yhä useammin otsikoihin ja samalla sosiaalinen media ja kommenttikentät täyttyvät kärkkäistä kommenteista. Keskustelun sävy muuttuu nopeasti vastakkainasetteluksi. On hieno asia, että meillä on mielipiteenvapaus. Se tarkoittaa jokaisen oikeutta pitää omat mielipiteensä ja ilmaista ne vapaasti ilman pelkoa rangaistuksesta tai sensuurista. Se on yksi perusoikeuksista ja kuuluu demokratian kulmakiviin. Suomessa se on turvattu perustuslaissa. Mielipiteenvapaus suojaa oikeuden sanoa asioita, mutta ei oikeuta vahingoittamaan muita tai rikkomaan lakia sanomisen varjolla mm. kunnianloukkaukset ja vihapuhe. Kun mielipiteet jostakin asiasta jakautuvat selvästi kahtia ja ovat ehkä jopa täysin vastakkaisia, puhutaan polarisoitumisesta. Polarisaatio voi puolestaan johtaa kuplautumiseen eli siihen, että i...
Lähetä kommentti
Lue lisää