EU:n ennallistamisasetus


Kuten Suoluonnosta kertovassa blogitekstissä kerroin, Suomessa laaditaan parhaillaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa, joka on toimitettava EU:lle elokuussa 2026. Koska tämä asia on haastava ja monisyinen, koitan tässä blogikirjoituksessa hieman tarkastella aihetta eri näkökulmista.

Kansallinen ennallistamissuunnitelma pohjautuu EU:n biodiversiteetti- eli monimuotoisuus-strategiaan, joka painottaa suojeltujen alueiden lisäämistä ja luonnon tilan parantamista. Ennallistamisasetuksen yleistavoite on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja meripinta-alasta sekä vuoteen 2050 kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit ovat luonnon tilaa parantavien toimien piirissä.

Suomi äänesti EU:ssa ennallistamisasetusta vastaan. Kyse ei ole siitä, että oltaisiin asetuksen tavoitteita vastaan vaan enemmänkin siitä, että asetuksen myötä Suomella on monenlaisia haasteita asetuksen läpi viemiseen enemmän kuin monilla keski-euroopan mailla.

Tarkastellaanpa, miksi näin on. Suomen pinta-alasta 75% on metsää, josta noin kolmasosa soita. Tämä tarkoittaa sitä, että luontotyyppejä on valtavasti enemmän kuin keskieurooppalaisissa maissa ja näin ollen myös ennallistettavia kohteita. Kun asetus asettaa tavoitteen ”20% maa-alueista on ennallistettava vuoteen 2030 mennessä” se tarkoittaa suhteessa isompaa aluetta Suomessa kuin vaikkapa Hollannissa tai Belgiassa, jolloin myös aikamääre asettaa haasteen, kun ennallistettavia alueita on paljon. Asetuksen prosentuaalinen logiikka korostaa siis maita, joissa lähtötilanne on heikko ja pienetkin parannukset tuottavat suuria muutoksia. Suomessa metsäteollisuus on merkittävä osa taloutta, joten tämäkin näkökulma on otettava huomioon ennallistamis- ja suojelutoimenpiteitä pohdittaessa. 

Suomi on myös kritisoinut EU:n ennallistamisasetuksen mittareita ekosysteemien hyvästä tilasta. Suomen mukaan tässä ei ole riittävästi huomioitu pohjoisia olosuhteita, jotka vaikuttavat siihen millä tavalla mm. lahopuuta muodostuu. Monet indikaattorit perustuvat lämpimämpään ilmastoon: kasvien kierto, lahopuun muodostuminen, maaperän hiilen kertyminen jne. Suomessa nämä prosessit ovat 3–5 kertaa hitaampia kylmän ilmaston ja lyhyen kasvukauden vuoksi ja tällöin vaikka toimet olisivat oikeansuuntaisia, mittarit näyttävät “heikkoa tilaa” vuosikymmeniä. Esimerkkinä jos vesipinta nostetaan suolla, Etelä-Euroopassa kasvillisuus palaa parissa vuodessa, kun taas Suomessa lajistojen palautuminen voi kestää 30–50 vuotta.

Suomessa suuri osa luontoa on yksityisessä omistuksessa ja näin ollen ennallistamistoimilla on mahdollisesti merkittäviä taloudellisia vaikutuksia yksittäisille maanomistajille mikäli kustannuksen kokonaisuudessaan hoitaa maanomistaja.  Soiden ojittaminen käynnistyi laajamittaisesti sotien jälkeen. Metsien hakkuut kolminkertaistuivat.  Puuta tarvittiin ankarana pula-aikana jälleenrakennukseen, sotakorvauksiin ja valuuttatulojen saamiseen. 1950-luvun lopulla herättiin tilanteeseen: metsät loppuvat tätä menoa. Ratkaisu löytyi soista. Ojittamalla soita saataisiin lisää metsäpinta-alaa hyödyttömän suon sijaan. Osa ojituksista onnistui hyvin ja tilalle saatiin tuottava metsä ja toisaalla taas puusto jäi hyvin kitukasvuiseksi. Ojitusten suunnittelu ja osittain rahoituskin on toteutunut valtion tuella ja nyt olisikin tärkeää, että samalla intensiteetillä yksityiset maanomistajat saisivat apua ennallistamisprosessiin. 

Niin kuin usein aiemminkin on todettu, luonnon ekosysteemeihin puuttuminen ei aina ole niin yksinkertaista. Ja varsinkin silloin, kun niihin on jo menty aikoinaan puuttumaan niin tilanteen korjaaminen ei olekaan niin helppoa.  Luonnonmonimuotoisuuden suojeleminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen voivat mennä ennallistamisessa osittain ristiin. Luonnontilainen suo tuottaa metaania ja ennallistamalla suo palautuu metaanin tuottajaksi. Metaani on 30 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Kuitenkin toisin kuin hiilidioksidi, metaani hajoaa ilmakehässä 12 vuodessa. Helsingin yliopistossa on tutkittu näitä päästöjä ja tehty laskelmia ennallistamisen ilmastoa lämmittävistä vaikutuksista. Laskelmien mukaan ennallistaminen ei ole tehokas keino hillitä ilmastonmuutosta etenkään siellä, missä suosta on saatu tuottava metsä. Niin kauan, kun puut kasvavat hyvin, ei ennallistamista tutkimuksen mukaan kannattaisi tehdä. Kun näitä luontoalueita on paljon ja suurin osa soista on ojitettu, on pakko myös valita missä lähdetään ennallistamaan ja missä suurempi hyöty on tekemättä jättäminen. 

Ennallistamisasetus EU:ssa äänestettiin siis voimaan ja kansallista suunnitelmaa valmistellaan Suomessa. Asia vaatii avointa dialogia ja eri vaihtoehtojen puntarointia sekä uusimpien tutkimustulosten tarkastelua. Ei ole taas helppoa tasapainoilla eri vaihtoehtojen välillä. Luontohan ei varsinaisesti meitä ihmisiä kaipaa. Se on selviytynyt täällä paremmin ja huonommin paljon meitä kauemmin, mutta mikäli haluamme säilyttää täällä elämiseen parhaat mahdolliset olosuhteet meitä seuraaville sukupolville niin ratkaisuja on nyt tehtävä. Jokainen sukupolvi elää sen hetkisen parhaimman saatavilla olevan tiedon mukaan. On täysin turhaa syytellä miksi joskus on tehty niin kuin on tehty. Se on hyvä tiedostaa, mutta tärkeämpää on se millä tavalla toimitaan tässä hetkessä. Asiaa tulee lähestyä kokonaisuutena. 

SYKE järjesti aiheesta tässä syksyllä webinaarin, jossa aihetta tarkasteltiin heidän luomaansa policy brief-dokumenttiin nojaten. Katsantokantaa on laajennettava ja suunnitelmia tehtävä elinympäristörajat ylittäen kokonaisvaltaisesti eikä vain yksittäisinä toimenpiteinä. Näiden suunnitelmien tueksi on saatava ohjauskeinoja; tukia, rajoituksia ja lakimuutoksia. Muutoin vaikutukset eivät yllä haluttuun laajuuteen siinä ajassa mikä tähän muutokseen on käytettävissä. Ja toisaalta on myös osattava varautua siihen, että joka tapauksessa ilmasto muuttuu jossain määrin ja siihen  täytyy jo myös sopeutua. On mietittävä esimerkiksi millaista puuta kannattaa mihinkin maastoon tässä kohtaa istuttaa. Luonnollakin on omat keinonsa sopeutua ja eri lajeillakin muuttaa omaa perimäänsä, mutta aikaa se ottaa ihmisikää enemmän. 


https://www.mtk.fi/-/eu-n-ennallistamisasetus

https://environment.ec.europa.eu/topics/nature-and-biodiversity/nature-restoration-regulation_en

https://forest.fi/fi/artikkeli/suometsien-ennallistaminen/

https://ym.fi/hankesivu?tunnus=YM055:00/2024

https://issuu.com/suomenymparistokeskus/dos/ennallistamalla_luontoa_investoidaan_tulevaisuutee



 

 

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vesien tummumisesta

Kuva
  Viime viikolla pidettiin Pirkanmaan vesienhoitoverkostojen syysseminaari. Tuossa tilaisuudessä käsiteltiin monessakin puheenvuorossa vesistöjen tummumista ja sen syitä ja seurauksia. Näistä hieman koontia seuraavaksi.  Maaperä koostuu erilaisista kerroksista, joista päällimmäisenä on humus. Humus muodostuu maatuvista orgaanisista aineksista, kuten metsämaan osalta havunneulasista ja lehdistä. Tämä kerros sisältää runsaasti orgaanista hiiltä (DOC). Kun maata muokataan esimerkiksi metsänhoitotöiden yhteydessä, tämä kerrokseen sitoutunut hiili vapautuu. Ilmaston muuttumisen seurauksena lisääntyneet voimakkaat sateet ja mm. talvitulvat kuljettavat irronneen hiilen tehokkaasti eteenpäin ja näin ollen hiiltä päätyy vesistöihin. Tämä vesistöön kulkeutunut hiili värjää vettä tehokkaasti. Maa-aineksen mukana kulkeutuu myös rautaa (Fe), joka sekin värjää vesistöä. Vesistöjen tummuutta voidaan mitata ja havainnoida näkösyvyyden mittaamisella. Pieni näkösyvyys kertoo siitä, että vedes...
Lue lisää

Dialogin voima

Kuva
    Jokaisella meistä on omanlainen luontosuhde ja siksi luonto- ja ympäristöaiheet herättävät usein tunteita. Metsähakkuut, kaivostoiminta, tuulivoima ja suojelupäätökset nousevat yhä useammin otsikoihin ja samalla sosiaalinen media ja kommenttikentät täyttyvät kärkkäistä kommenteista. Keskustelun sävy muuttuu nopeasti vastakkainasetteluksi. On hieno asia, että meillä on mielipiteenvapaus. Se tarkoittaa jokaisen oikeutta pitää omat mielipiteensä ja ilmaista ne vapaasti ilman pelkoa rangaistuksesta tai sensuurista. Se on yksi perusoikeuksista ja kuuluu demokratian kulmakiviin. Suomessa se on turvattu perustuslaissa. Mielipiteenvapaus suojaa oikeuden sanoa asioita, mutta ei oikeuta vahingoittamaan muita tai rikkomaan lakia sanomisen varjolla mm. kunnianloukkaukset ja vihapuhe. Kun mielipiteet jostakin asiasta jakautuvat selvästi kahtia ja ovat ehkä jopa täysin vastakkaisia, puhutaan polarisoitumisesta. Polarisaatio voi puolestaan johtaa kuplautumiseen eli siihen, että i...
Lue lisää

Kukkian luontokeskus-hanke- Yhteisöllisyydellä kohti kestävää luontosuhdetta

Kuva
Tervetuloa seuraamaan Kukkian luontokeskus- hankkeen etenemistä. Mikä Kukkian luontokeskus? Kukkian Luontokeskus -hanke (kesäkuu 2024 – toukokuu 2027) pyrkii herättämään alueen asukkaat, vapaa-ajan asukkaat, koululaiset, nuoret sekä maa- ja metsätalouden toimijat ymmärtämään arkipäivän valintojen yhteyttä luonnon monimuotoisuuteen. Kukkian luontokeskus toimii tässä verkostona, elämysten järjestäjänä ja mahdollistajana eri toimijoiden tavoitteille.  Miksi hanke on tarpeellinen? Luonnon monimuotoisuus, erityisesti herkät järviekosysteemit, on ilmastonmuutoksen ja ihmistoiminnan vuoksi uhattuna. Pienillä, konkreettisilla käyttäytymismuutoksilla on merkittävä vaikutus, mikä vaatii sekä asenne- että arvomuutosta.  Hankkeen keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet Yhteistyöverkosto – kootaan joukko paikallisia yhdistyksiä, tutkijoita, kunta ja asukkaita toimimaan yhteisen alueen hyväksi.  Tietovarasto ja portaali – kansalaistieteen avulla kerätään, jalostetaan ja julkaistaa...
Lue lisää