Hyytelösammaleläin

 

(Kuva: Jari Mäkinen/Pirkkala)

Keskellä järveä kelluva läpinäkyvä, hyytelömäinen möykky ei ehkä kuulosta erityisen huolestuttavalta. Kyseessä voi kuitenkin olla hyytelösammaleläin Pectinatella magnifica, Pohjois-Amerikasta peräisin oleva vieraslaji, joka on löytänyt tiensä myös Suomen vesistöihin.

Hyytelösammaleläin ei oikeastaan ole yksi suuri eläin, vaan yhdyskunta, joka koostuu kymmenistä tai jopa tuhansista pienistä yksilöistä. Laji elää makeassa vedessä ja on Suomessa todennäköisesti levinnyt Saimaan kanavan kautta. Saimaan alueella sitä on havaittu jo vuodesta 2006 lähtien.

Hyytelösammaleläimen tunnistaa parhaiten sen erikoisesta ulkonäöstä. Vedessä se näyttää läpinäkyvältä ja pehmeältä hyytelömöykyltä, joka voi kellua tai kiinnittyä erilaisiin pintoihin. Sopivaksi alustaksi kelpaavat esimerkiksi jäykkävartiset vesikasvit, vedenalaiset risut ja oksat, laiturirakenteet, karkeapintaiset kivet, kalliot ja betonirakenteet. Myös katiskat ja muut vedessä olevat kalastusvälineet voivat tarjota sille kasvupaikan.

Hyytelösammaleläimen voi sekoittaa muihin sammaleläinlajeihin, kuten kotimaiseen kulkusammaleläimeen sekä vesiperhosen munarykelmään. Nämä kotimaiset lajit eivät kasva yhtä suuriksi kuin hyytelösammaleläin.  

Laji viihtyy parhaiten 15–20-asteisessa, kohtuullisesti ravinteita sisältävässä vedessä. Kun vedet loppukesällä ja syksyllä viilenevät, hyytelösammaleläin valmistautuu talveen muodostamalla lepo- ja lisääntymissoluja eli statoplasteja. Juuri nämä pienet rakenteet tekevät lajista tehokkaan leviämään.

Statoplastien pinnassa on koukkupäisiä ja ankkurimaisia ulokkeita, joiden avulla ne voivat tarttua esimerkiksi lintujen höyhenpeitteeseen ja nisäkkäiden karvoihin. Ne voivat kulkeutua myös kalastusvälineiden ja muiden vedessä käytettävien materiaalien mukana. Talven yli säilyttyään statoplastista kuoriutuu vesien lämmetessä seuraavana kesänä pieni toukka. Se elää vain muutamia tunteja, mutta siinä ajassa sen on löydettävä sopiva alusta, johon asettua kasvamaan.

Uusi yhdyskunta voi tämän jälkeen kasvaa nopeasti. Yksittäiset sammaleläimet lisääntyvät suvuttomasti kloonaamalla eli monistamalla itseään. Kun olosuhteet ovat suotuisat, yhdyskunta voi kasvattaa kokoaan huomattavan nopeasti.

Hyytelösammaleläimen leviämistapa muistuttaa joiltakin osin rapuruton leviämistä. Siksi vesistöstä toiseen siirtyvien kalastusvälineiden ja pyydysten puhdistaminen on tärkeää. Katiskoja, verkkoja ja muita pyydyksiä ei tulisi siirtää vesistöstä toiseen ilman asianmukaista puhdistamista. Myös veneiden pohjissa laji leviää vesistöstä toiseen.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen ja Vanajavesikeskuksen hankkeessa on tutkittu hyytelösammaleläimen levinneisyyttä ja sen syitä Pirkanmaan alueella. Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoittamassa hankkeessa selvisi muun muassa, että kalat syövät sekä statoplasteja että hyytelösammaleläinyhdyskuntia. Kalat voivat siten rajoittaa lajin esiintymistä, mutta samalla ne saattavat myös edistää sen leviämistä. Statoplastit näyttäisivät nimittäin kulkeutuvan vahingoittumattomina kalojen ruoansulatuselimistön läpi.

Hyytelösammaleläimen vaikutuksista vesiekosysteemeihin ja eliöyhteisöihin tiedetään vielä melko vähän. Sen on kuitenkin todettu voivan tukkia vedenottoputkia sekä sotkea verkkoja ja katiskoja. Uimarannoilla limainen olemus ei myöskään ole kaikkien mieleen. Runsaana esiintyessään laji voi vaikuttaa järven ekosysteemiin. Lisäksi hyytelösammaleläimen yhdyskunnissa voi esiintyä loinen, joka saattaa aiheuttaa uhkaa isäntäeläimenään toimiville lohikaloille.

Vieraslajia on vaikea hävittää vesistöistä kokonaan, mutta sen leviämistä voidaan pyrkiä hillitsemään. Havaitut hyytelösammaleläinyhdyskunnat nostetaan pois vedestä ja joko kompostoidaan tai kaivetaan maahan. Mitä vähemmän yhdyskuntia vesistöissä on, sitä vähemmän syntyy myös uusia statoplasteja, joiden avulla laji voi levitä eteenpäin.

Myös yksittäisellä havainnolla voi olla merkitystä. Hyytelösammaleläimestä tehdyt havainnot kannattaa ilmoittaa vieraslajit.fi-sivustolle. Näin viranomaiset ja muut toimijat saavat ajankohtaista tietoa lajin esiintymisestä ja leviämisestä. Ilmoitukseen kannattaa liittää valokuva, jonka avulla lajimääritys voidaan tarvittaessa tarkistaa.

Kukkiajärven alueella ei toistaiseksi ole tehty vieraslajit.fi sivun mukaan havaintoja hyytelösammaleläimestä, mutta laji on levinnyt nopeasti esimerkiksi Lempäälästä useamman kymmen kilometrin matkan ylävirran suuntaan Vanajavedelle sekä Längelmävedelle.