Hyytelösammaleläin
Keskellä järveä kelluva läpinäkyvä, hyytelömäinen möykky ei ehkä kuulosta erityisen huolestuttavalta. Kyseessä voi kuitenkin olla hyytelösammaleläin Pectinatella magnifica, Pohjois-Amerikasta peräisin oleva vieraslaji, joka on löytänyt tiensä myös Suomen vesistöihin.
Hyytelösammaleläin ei oikeastaan ole yksi suuri eläin, vaan
yhdyskunta, joka koostuu kymmenistä tai jopa tuhansista pienistä yksilöistä.
Laji elää makeassa vedessä ja on Suomessa todennäköisesti levinnyt Saimaan
kanavan kautta. Saimaan alueella sitä on havaittu jo vuodesta 2006 lähtien.
Hyytelösammaleläimen tunnistaa parhaiten sen erikoisesta
ulkonäöstä. Vedessä se näyttää läpinäkyvältä ja pehmeältä hyytelömöykyltä, joka
voi kellua tai kiinnittyä erilaisiin pintoihin. Sopivaksi alustaksi kelpaavat
esimerkiksi jäykkävartiset vesikasvit, vedenalaiset risut ja oksat,
laiturirakenteet, karkeapintaiset kivet, kalliot ja betonirakenteet. Myös
katiskat ja muut vedessä olevat kalastusvälineet voivat tarjota sille
kasvupaikan.
Hyytelösammaleläimen voi sekoittaa muihin
sammaleläinlajeihin, kuten kotimaiseen kulkusammaleläimeen sekä vesiperhosen
munarykelmään. Nämä kotimaiset lajit eivät kasva yhtä suuriksi kuin hyytelösammaleläin.
Laji viihtyy parhaiten 15–20-asteisessa, kohtuullisesti
ravinteita sisältävässä vedessä. Kun vedet loppukesällä ja syksyllä viilenevät,
hyytelösammaleläin valmistautuu talveen muodostamalla lepo- ja
lisääntymissoluja eli statoplasteja. Juuri nämä pienet rakenteet tekevät
lajista tehokkaan leviämään.
Statoplastien pinnassa on koukkupäisiä ja ankkurimaisia
ulokkeita, joiden avulla ne voivat tarttua esimerkiksi lintujen
höyhenpeitteeseen ja nisäkkäiden karvoihin. Ne voivat kulkeutua myös
kalastusvälineiden ja muiden vedessä käytettävien materiaalien mukana. Talven
yli säilyttyään statoplastista kuoriutuu vesien lämmetessä seuraavana kesänä
pieni toukka. Se elää vain muutamia tunteja, mutta siinä ajassa sen on
löydettävä sopiva alusta, johon asettua kasvamaan.
Uusi yhdyskunta voi tämän jälkeen kasvaa nopeasti.
Yksittäiset sammaleläimet lisääntyvät suvuttomasti kloonaamalla eli
monistamalla itseään. Kun olosuhteet ovat suotuisat, yhdyskunta voi kasvattaa
kokoaan huomattavan nopeasti.
Hyytelösammaleläimen leviämistapa muistuttaa joiltakin osin
rapuruton leviämistä. Siksi vesistöstä toiseen siirtyvien kalastusvälineiden ja
pyydysten puhdistaminen on tärkeää. Katiskoja, verkkoja ja muita pyydyksiä ei
tulisi siirtää vesistöstä toiseen ilman asianmukaista puhdistamista. Myös veneiden
pohjissa laji leviää vesistöstä toiseen.
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen ja
Vanajavesikeskuksen hankkeessa on tutkittu hyytelösammaleläimen levinneisyyttä
ja sen syitä Pirkanmaan alueella. Ympäristöministeriön Vesiensuojelun
tehostamisohjelman rahoittamassa hankkeessa selvisi muun muassa, että kalat
syövät sekä statoplasteja että hyytelösammaleläinyhdyskuntia. Kalat voivat
siten rajoittaa lajin esiintymistä, mutta samalla ne saattavat myös edistää sen
leviämistä. Statoplastit näyttäisivät nimittäin kulkeutuvan vahingoittumattomina
kalojen ruoansulatuselimistön läpi.
Hyytelösammaleläimen vaikutuksista vesiekosysteemeihin ja
eliöyhteisöihin tiedetään vielä melko vähän. Sen on kuitenkin todettu voivan
tukkia vedenottoputkia sekä sotkea verkkoja ja katiskoja. Uimarannoilla
limainen olemus ei myöskään ole kaikkien mieleen. Runsaana esiintyessään laji
voi vaikuttaa järven ekosysteemiin. Lisäksi hyytelösammaleläimen yhdyskunnissa
voi esiintyä loinen, joka saattaa aiheuttaa uhkaa isäntäeläimenään toimiville
lohikaloille.
Vieraslajia on vaikea hävittää vesistöistä kokonaan, mutta
sen leviämistä voidaan pyrkiä hillitsemään. Havaitut
hyytelösammaleläinyhdyskunnat nostetaan pois vedestä ja joko kompostoidaan tai
kaivetaan maahan. Mitä vähemmän yhdyskuntia vesistöissä on, sitä vähemmän
syntyy myös uusia statoplasteja, joiden avulla laji voi levitä eteenpäin.
Myös yksittäisellä havainnolla voi olla merkitystä.
Hyytelösammaleläimestä tehdyt havainnot kannattaa ilmoittaa
vieraslajit.fi-sivustolle. Näin viranomaiset ja muut toimijat saavat
ajankohtaista tietoa lajin esiintymisestä ja leviämisestä. Ilmoitukseen kannattaa
liittää valokuva, jonka avulla lajimääritys voidaan tarvittaessa tarkistaa.
Kukkiajärven alueella ei toistaiseksi ole tehty vieraslajit.fi
sivun mukaan havaintoja hyytelösammaleläimestä, mutta laji on levinnyt nopeasti
esimerkiksi Lempäälästä useamman kymmen kilometrin matkan ylävirran suuntaan
Vanajavedelle sekä Längelmävedelle.

Kommentit
Lähetä kommentti