Suoluonto

Suomi- Suot- Soiden maa. Suomen pinta-alasta noin kolmannes on suota. Suomessa sataa enemmän kuin haihtuu, ja viime jääkauden jättämät painanteet keräävät kosteutta, mikä edistää soiden muodostumista. Suot ovat tärkeitä elinympäristöjä, tarjoavat ekosysteemipalveluita ja ovat Suomen suurin hiilivarasto, mutta suurin osa soista on ojitettu metsätalouden käyttöön. 

Ojittamattomien soiden säilyttäminen ja suoluonnon tilan parantaminen on tärkeää paitsi luonnon monimuotoisuuden, myös niiden tarjoamien ekosysteemipalvelujen turvaamiseksi. Suot muun muassa sitovat ja varastoivat hiiltä, suodattavat ja puhdistavat vettä sekä tarjoavat marjoja, riistaa ja ulkoilu- ja virkistysalueita. Monet suoluonnon tilaa parantavat toimet edistävät samalla myös soiden alapuolisten vesistöjen tilan parantamista sekä turvaavat ja kasvattavat soiden hiilivarastoja.

Tällä hetkellä suotyypeistä uhanalaisimpia ovat letot, korvet sekä neva- ja lettokorvet. Ne ovat reheviä ja viljavia soita, joita on jo varhain raivattu pelloksi tai ojitettu metsänkasvatusta varten. Kaikkiaan yli puolet Suomen suoalasta on ojitettu ja Etelä-Suomessa ojitusosuus ylittää monin paikoin 75 %. 

EU:n ennallistamisasetus on kesäkuussa 2024 hyväksytty EU-lainsäädäntö, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja parantaa luonnon tilaa laajasti eri elinympäristöissä vuoteen 2030 mennessä sekä kääntää kehitys myönteiseksi vuoteen 2050 mennessä.

Ennallistamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla ihmistoiminnan heikentämät, vahingoittamat tai tuhoutuneet alueet pyritään palauttamaan mahdollisimman lähelle luonnontilaa.

Soiden osalta ennallistamistoimet, kuten ojien tukkiminen, voivat merkittävästi parantaa valuma-alueiden vesistöjen laatua. Ojien kautta suolta järviin kulkeutuu humuspitoista vettä, joka tummentaa järviä ja muuttaa niiden ekosysteemejä. Tämä korostuu varsinkin silloin, kun alueille tehdään metsänhoidollisia toimenpiteitä eli harvennuksia tai hakkuita. Ennallistaminen vähentää tätä kuormitusta ja tukee vesien ekologista tasapainoa.

Lisäksi soiden ennallistaminen parantaa suoluontotyyppien tilaa sekä vahvistaa soiden putkilokasvi-, sammal-, hyönteis- ja lintulajistoa.

Suomessa laaditaan parhaillaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa, joka on toimitettava EU:lle elokuussa 2026.

Niin kuin moni muukin asia, soiden ennallistaminenkaan ei ole täysin ongelmatonta. Tutkijat ovat selvittäneet, mitä suon kaasuille tapahtuu, kun suo ennallistetaan, eli ojat tukitaan ja annetaan vedenpinnan nousta. Tiedetään, että soiden ennallistaminen aiheuttaa myös kasvihuonekaasupäästöjä. Kyse on valinnasta: ennallistetulla suolla päästöt ensin nousevat ja sen jälkeen laskevat vuosikymmenien kuluessa, kun taas ojitetulla suolla hiiltä vuotaa ilmakehään jatkuvasti. Nopeammin vaikutukset näkyvät luonnon monimuotoisuuden parantumisena. Kun vesitalous palautuu luonnolliselle tasolleen, myös luonnollinen lajisto alkaa palata alueella.

Lokakuussa Kukkian luontokeskuksella vietetään suoluonto-iltaa. Illan aikana kuulemme alueen suoluonnosta sekä miten voi estää humus-aineiden pääsyä veteen. Lisäksi paneudumme vielä suoluonnon hyvinvointivaikutuksiin luonnossa liikkujan näkökulmasta.

 

LÄHTEET:

https://www.metsa.fi/suojelu-ja-hoito/ennallistaminen/suot/

https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/luontotyyppien-monimuotoisuus/luontotyyppien-uhanalaisuus/suot

https://ym.fi/ennallistamisasetus

https://ym.fi/documents/1410903/245955548/YM_kansalaispaneelin_julkilausuma.pdf/672ee58b-e07f-5139-40dc-76e89ebad7a0/YM_kansalaispaneelin_julkilausuma.pdf?t=1756297561843


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dialogin voima

Kuva
    Jokaisella meistä on omanlainen luontosuhde ja siksi luonto- ja ympäristöaiheet herättävät usein tunteita. Metsähakkuut, kaivostoiminta, tuulivoima ja suojelupäätökset nousevat yhä useammin otsikoihin ja samalla sosiaalinen media ja kommenttikentät täyttyvät kärkkäistä kommenteista. Keskustelun sävy muuttuu nopeasti vastakkainasetteluksi. On hieno asia, että meillä on mielipiteenvapaus. Se tarkoittaa jokaisen oikeutta pitää omat mielipiteensä ja ilmaista ne vapaasti ilman pelkoa rangaistuksesta tai sensuurista. Se on yksi perusoikeuksista ja kuuluu demokratian kulmakiviin. Suomessa se on turvattu perustuslaissa. Mielipiteenvapaus suojaa oikeuden sanoa asioita, mutta ei oikeuta vahingoittamaan muita tai rikkomaan lakia sanomisen varjolla mm. kunnianloukkaukset ja vihapuhe. Kun mielipiteet jostakin asiasta jakautuvat selvästi kahtia ja ovat ehkä jopa täysin vastakkaisia, puhutaan polarisoitumisesta. Polarisaatio voi puolestaan johtaa kuplautumiseen eli siihen, että i...
Lue lisää

Kukkian luontokeskus-hanke- Yhteisöllisyydellä kohti kestävää luontosuhdetta

Kuva
Tervetuloa seuraamaan Kukkian luontokeskus- hankkeen etenemistä. Mikä Kukkian luontokeskus? Kukkian Luontokeskus -hanke (kesäkuu 2024 – toukokuu 2027) pyrkii herättämään alueen asukkaat, vapaa-ajan asukkaat, koululaiset, nuoret sekä maa- ja metsätalouden toimijat ymmärtämään arkipäivän valintojen yhteyttä luonnon monimuotoisuuteen. Kukkian luontokeskus toimii tässä verkostona, elämysten järjestäjänä ja mahdollistajana eri toimijoiden tavoitteille.  Miksi hanke on tarpeellinen? Luonnon monimuotoisuus, erityisesti herkät järviekosysteemit, on ilmastonmuutoksen ja ihmistoiminnan vuoksi uhattuna. Pienillä, konkreettisilla käyttäytymismuutoksilla on merkittävä vaikutus, mikä vaatii sekä asenne- että arvomuutosta.  Hankkeen keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet Yhteistyöverkosto – kootaan joukko paikallisia yhdistyksiä, tutkijoita, kunta ja asukkaita toimimaan yhteisen alueen hyväksi.  Tietovarasto ja portaali – kansalaistieteen avulla kerätään, jalostetaan ja julkaistaa...
Lue lisää

Sieni-intoilua

Kuva
  Toiset rakastavat ja toiset vihaavat. Sienet on yksi asioista, joka jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Nyt kun metsistä taas löytyy noita aarteita, haluan niistäkin sanasen sanoa. Itse olen aloittanut sienestämisen jo hyvin pienenä isäni jalanjäljissä. Muistikuvissani keräämme ”kalliosieniä” eli kangasrouskuja, joita kyseisellä lempinimellä kutsuttiin. Monesti olenkin nykyisin miettinyt, että tuon sienen tunnistan näppituntumalla eli kangasrouskulla on ainakin omiin käsiini hyvin omanlaisensa tuntuma. Sienten kerääminen on kuin aarteen etsintää. Ajatus on, että jossain näillä suunnilla niitä saattaisi olla, mutta voi mikä riemu syntyykään, kun löytää keltaisena kiiltevät kanttarellirykelmät tai vaaleanpunaisena kutsuvat karvarouskut. Myös lapsille sienestys on aivan oiva harrastus ja samalla oppii myös niistä sienistä, joihin ei kannata koskea. Sienestämään oppii toki kirjoista oppia hakemalla, mutta parhaiten liikkumalla kokeneen sienestäjän kanssa. Sienestäessä tulee kerätä vai...
Lue lisää