Tekstiilien kierrätys


Maailmassa tuotetaan vuosittain miljardeja kiloja tekstiilejä, joista yhä suurempi osa päätyy jätteeksi – usein vain lyhyen käytön jälkeen. Tekstiilituotannossa käytetään paljon vettä sekä maata puuuvillan sekä muiden kuitujen kasvattamiseen. Yksien farkkujen valmistamiseen voi kuluja kaikkiaan 10 000l vettä.  Eurooppalaiset kuluttavat keskimäärin lähes 26 kiloa ja heittävät pois noin 11 kiloa tekstiilejä joka vuosi. Käytetyt vaatteet voidaan viedä EU:n ulkopuolelle, mutta suurin osa (87 %) poltetaan tai viedään kaatopaikalle. Se on paljon hukattua energiaa se.

Kestävän ja vastuullisen kuluttamisen näkökulmasta on ekoteko olla ostamatta vaatteita turhaan ja käyttää ja huoltaa niitä mahdollisimman pitkään. Käytettyjen vaatteiden korjaaminen, myyminen, lahjoittaminen ja esimerkiksi kasviväreillä värjääminen ovat konkreettisia tekoja millä ihan jokainen voi vaikuttaa. Jokainen uudelleen käytetty tekstiili tarkoittaa yhtä vähemmän tuotettua uutta. Yrityksiltä tarvitaan puolestaan vastuullisempaa suunnittelua, materiaalien kierrätettävyyden parantamista sekä selkeitä ohjeita asiakkaille tuotteen elinkaaren päätteeksi.

Jossain vaiheessa tekstiili kuitenkin tulee tiensä päähän ja se on pakko hävittää. Vaikka muovi, metalli ja lasi ovat jo pitkään kuuluneet kierrätyksen arkeen, tekstiilit jäävät helposti vähemmälle huomiolle. Lisäksi suuri osa tekstiileistä päätyy sekajätteeseen, vaikka ne voitaisiin vielä hyödyntää.

Yksi suurimmista syistä on se, että tekstiilituotteet ovat usein valmistettu monimutkaisista materiaaliseoksista. Yhdessä vaatekappaleessa voi olla esimerkiksi puuvillaa, polyesteriä, elastaania ja jopa metalliosia, kuten vetoketjuja tai nappeja. Näiden erottelu ja materiaalien puhdistaminen kierrätyskelpoisiksi vaatii paljon aikaa ja teknologiaa – ja siksi sitä tehdään toistaiseksi melko vähän.

Poistotekstiilien alueellinen keräys on alkanut suomessa 2023 vuoden alussa. Rautajärvellä sinun on mahdollista tuoda poistotekstiilejä Kukkian luontokeskuksella sijaitsevalta kirppikseltä löytyviin keräyskoreihin. Tuodut tekstiilit toimitetaan Nextiiliin, jossa ne päätyvät ensin Suomen poistotekstiilien lajittelukeskukseen eli SUPOLAAN. Lajittelussa tekstiileistä erotellaan uudelleenkäyttökuntoiset materiaalit, jotka toimitetaan takaisin Nextiiliin. Uudelleenkäyttöön kelpaamaton tekstiili väylätään kulloinkin voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti eteenpäin. Kierrätykseen kelpaavat tekstiilit lähetetään Paimioon käsiteltäväksi poistotekstiilin jatkojalostuslaitoksessa. Kierrätyskelvoton materiaali hyödynnetään paikallisesti energiantuotannossa Pirkanmaan Jätehuollon toimesta. Osa siis palaa edelleen sekajätteenä, mutta huomattavasti pienempi osa kuin aiemmin.

Poistotekstiilien keräykseen soveltuvat tekstiilit, jotka ovat käyttökelvottomia, mutta kuivia, puhtaita ja hajuttomia. Lajittele poistotekstiileihin paidat, housut, hameet ja takit, pyyhkeet, lakanat, verhot ja pöytäliinat.  Kodin poistotekstiilien keräykseen eivät kuulu alusvaatteet, sukat, sukkahousut, laukut, vyöt, kengät, matot, tyynyt, peitot, pehmusteet, pehmolelut sekä kaikki likaiset, märät, homeiset ja voimakkaasti haisevat tekstiilit. Nämä kaikki ovat sekajätettä.

Lähteet:


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dialogin voima

Kuva
    Jokaisella meistä on omanlainen luontosuhde ja siksi luonto- ja ympäristöaiheet herättävät usein tunteita. Metsähakkuut, kaivostoiminta, tuulivoima ja suojelupäätökset nousevat yhä useammin otsikoihin ja samalla sosiaalinen media ja kommenttikentät täyttyvät kärkkäistä kommenteista. Keskustelun sävy muuttuu nopeasti vastakkainasetteluksi. On hieno asia, että meillä on mielipiteenvapaus. Se tarkoittaa jokaisen oikeutta pitää omat mielipiteensä ja ilmaista ne vapaasti ilman pelkoa rangaistuksesta tai sensuurista. Se on yksi perusoikeuksista ja kuuluu demokratian kulmakiviin. Suomessa se on turvattu perustuslaissa. Mielipiteenvapaus suojaa oikeuden sanoa asioita, mutta ei oikeuta vahingoittamaan muita tai rikkomaan lakia sanomisen varjolla mm. kunnianloukkaukset ja vihapuhe. Kun mielipiteet jostakin asiasta jakautuvat selvästi kahtia ja ovat ehkä jopa täysin vastakkaisia, puhutaan polarisoitumisesta. Polarisaatio voi puolestaan johtaa kuplautumiseen eli siihen, että i...
Lue lisää

Kukkian luontokeskus-hanke- Yhteisöllisyydellä kohti kestävää luontosuhdetta

Kuva
Tervetuloa seuraamaan Kukkian luontokeskus- hankkeen etenemistä. Mikä Kukkian luontokeskus? Kukkian Luontokeskus -hanke (kesäkuu 2024 – toukokuu 2027) pyrkii herättämään alueen asukkaat, vapaa-ajan asukkaat, koululaiset, nuoret sekä maa- ja metsätalouden toimijat ymmärtämään arkipäivän valintojen yhteyttä luonnon monimuotoisuuteen. Kukkian luontokeskus toimii tässä verkostona, elämysten järjestäjänä ja mahdollistajana eri toimijoiden tavoitteille.  Miksi hanke on tarpeellinen? Luonnon monimuotoisuus, erityisesti herkät järviekosysteemit, on ilmastonmuutoksen ja ihmistoiminnan vuoksi uhattuna. Pienillä, konkreettisilla käyttäytymismuutoksilla on merkittävä vaikutus, mikä vaatii sekä asenne- että arvomuutosta.  Hankkeen keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet Yhteistyöverkosto – kootaan joukko paikallisia yhdistyksiä, tutkijoita, kunta ja asukkaita toimimaan yhteisen alueen hyväksi.  Tietovarasto ja portaali – kansalaistieteen avulla kerätään, jalostetaan ja julkaistaa...
Lue lisää

Sieni-intoilua

Kuva
  Toiset rakastavat ja toiset vihaavat. Sienet on yksi asioista, joka jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Nyt kun metsistä taas löytyy noita aarteita, haluan niistäkin sanasen sanoa. Itse olen aloittanut sienestämisen jo hyvin pienenä isäni jalanjäljissä. Muistikuvissani keräämme ”kalliosieniä” eli kangasrouskuja, joita kyseisellä lempinimellä kutsuttiin. Monesti olenkin nykyisin miettinyt, että tuon sienen tunnistan näppituntumalla eli kangasrouskulla on ainakin omiin käsiini hyvin omanlaisensa tuntuma. Sienten kerääminen on kuin aarteen etsintää. Ajatus on, että jossain näillä suunnilla niitä saattaisi olla, mutta voi mikä riemu syntyykään, kun löytää keltaisena kiiltevät kanttarellirykelmät tai vaaleanpunaisena kutsuvat karvarouskut. Myös lapsille sienestys on aivan oiva harrastus ja samalla oppii myös niistä sienistä, joihin ei kannata koskea. Sienestämään oppii toki kirjoista oppia hakemalla, mutta parhaiten liikkumalla kokeneen sienestäjän kanssa. Sienestäessä tulee kerätä vai...
Lue lisää