Pimeänä vuodenaikana


Voihan pimeys! Useasti kuulee sanottavan, kuinka kurjaa on kun taas on niin pimeää. Aamulla kun lähtee ja illalla kun saapuu kotiin. Eikö tässä ole mitään hyviä puolia?

Kun muinaisina aikoina ihminen oppi tekemään tulta, hän sai lämmön ja ruoanlaiton välineen lisäksi valonlähteen pimeyteen tuomaan turvaa yön pedoilta. Seuraavaksi huomattiin, että pihkaiset puut palavat ja valaisevat paremmin ja keksittiin kerätä pihkaa puukepin päähän ja sitoa useampi keppi yhteen, jolloin syntyi soihtu. Näin saatiin ensimmäinen kannettava valaisin.

Entisaikaan Pohjolan väki jakoi vuoden kahtia talvi- ja suvipuoleen. Talvipuoli alkoi 14.10. talvipäivänä ja suvipuoli 14.4 suvipäivänä. Merkintöjä näistä päivistä on löytynyt vielä 1840-luvulla painetuista virsikirjoista. Talvipäivää symboloi lehdetön puu ja suvipäivää vehreä puu. Vuoden talvipuolen alkaminen tarkoitti käytännössä mm. siirtymää kyläjuhlista kodinpiiriin sekä pelloilta pihapiiriin ja pirtteihin. Keväällä toimittiin päinvastoin.

Nykypäivänä olemme tottuneet sähkövaloon. Meidän ei tarvitse enää seurailla luontaista vuodenkiertoa eikä valon määrää, koska valoa on saatavilla vuodenajasta ja vuorokauden ajasta riippumatta. Ennen aikaan tahti hidastui syksyllä ja talvella automaattisesti, koska ilman valoa tai pienellä valonlähteellä oli vaikeaa tehdä mitään tarkkuutta vaativaa. Entisajan ihmiset seurasivat luonnonrytmejä tarkkaan ja ajoittivat monia asioita niiden mukaan. Modernissa maailmassa tämä usein unohtuu. Keinovalot, kaupunkimainen ympäristö ja jatkuva hektisyys sekoittavat luonnonrytmejä ja heikentävät fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Aivoissamme erittyy pimeän aikana melatoniinia, joka kertoo meille että on aika nukkua.

Valosaaste on keinotekoisen valon aiheuttama haitta, joka vaikuttaa sekä ympäristöön että ihmisten elämänlaatuun. Yleisimpiä valosaasteen muotoja ovat hajavalo, häikäisy ja ylöspäin suuntautuva valo, jotka valaisevat tarpeettomasti alueita, joissa valo ei ole hyödyksi. Tämä ei ainoastaan kuluta energiaa turhaan, vaan haittaa myös luonnoneläimiä, ekosysteemejä ja ihmisten vuorokausirytmiä. Valosaaste on noussut merkittäväksi puheenaiheeksi, sillä kaupungistumisen myötä valaistujen alueiden määrä kasvaa jatkuvasti. Yöllä pimenevät taivaat ovat katoamassa, ja tämä vaikuttaa laajasti niin ympäristöön kuin tähtitieteellisiin havaintoihin. 

Valosaaste on uhka luonnon monimuotoisuudelle. Peräti kaksi kolmannesta maapallon selkärangattomista eläimistä on yöeläimiä. Öinen keinovalaistus häiritsee esimerkiksi suunnistamista ja suojautumista saalistajilta. Lisäksi se häiritsee eläinten luonnollista elintoimintaa ja vaikuttaa hormoneihin ja lisääntymiseen.

Valosaasteen vaikutuksista ihmisten terveyteen ei ole kokonaiskuvaa, mutta yksittäiset tutkimukset antavat tietoa. Nykyinen 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa toimiva yhteiskunta aiheuttaa väistämättä ihmisen sisäiseen kelloon rytmihäiriöitä, jotka pitkään jatkuessaan lisäävät vaaraa sairastua syöpään. Tutkimusten mukaan vuorotyötä tekevien naisten rintasyöpäriski on 30 – 60 prosenttia suurempi kuin pelkästään päivätyötä tekevien. Liikennelentäjien uhkana puolestaan on eturauhassyöpä, koska toistuva aikavyöhykkeiden ylitys sotkee sisäisen kellon toimintaa. Ihmisen hyvinvoinnille erityisen haitallista on yöllinen altistuminen sinisille valon aallonpituuksille, sillä sininen valo vähentää unihormoni melatoniinin tuotantoa ja voi siten aiheuttaa terveysongelmia häiritsemällä unta. Siksi läppäri ja kännykkä olisi hyvä jättää avaamatta jo hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa.

Mitä sitten voi itse tehdä

  • Hidasta tahtia pimeän tullen. Kuuntele kehon viestejä luota luontaiseen levon tarpeeseen
  • Ulkoile luonnonvalon aikaan. Mikäli se ei töiden vuoksi ole mahdollista, käytä edes ruoka- tai kahvitunnista 5-10 minuuttia ulkoiluun.
  • Vältä läppärin ja kännykän käyttöä ennen nukkumaan menoa. Sinivalo häiritsee melatoniinin tuotantoa.
  • Ole armollinen itsellesi. Pimeä aika on luontaisesti rauhoittumisen ja levon aikaa.

 

Lähteet:

https://lakeudenursa.fi/valosaaste/valosaaste-lisaa-syopariskia/

Leppänen Marko, Pajunen Adela. Luonnon rytmissä yli vaikeiden aikojen – vuodenajoista ja vuorokaudenajoista. 2025. Gummerus

Henriikka Kivinen. JuuretON- voimasanakortit. IG: @luontoluoksesi

 

 


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dialogin voima

Kuva
    Jokaisella meistä on omanlainen luontosuhde ja siksi luonto- ja ympäristöaiheet herättävät usein tunteita. Metsähakkuut, kaivostoiminta, tuulivoima ja suojelupäätökset nousevat yhä useammin otsikoihin ja samalla sosiaalinen media ja kommenttikentät täyttyvät kärkkäistä kommenteista. Keskustelun sävy muuttuu nopeasti vastakkainasetteluksi. On hieno asia, että meillä on mielipiteenvapaus. Se tarkoittaa jokaisen oikeutta pitää omat mielipiteensä ja ilmaista ne vapaasti ilman pelkoa rangaistuksesta tai sensuurista. Se on yksi perusoikeuksista ja kuuluu demokratian kulmakiviin. Suomessa se on turvattu perustuslaissa. Mielipiteenvapaus suojaa oikeuden sanoa asioita, mutta ei oikeuta vahingoittamaan muita tai rikkomaan lakia sanomisen varjolla mm. kunnianloukkaukset ja vihapuhe. Kun mielipiteet jostakin asiasta jakautuvat selvästi kahtia ja ovat ehkä jopa täysin vastakkaisia, puhutaan polarisoitumisesta. Polarisaatio voi puolestaan johtaa kuplautumiseen eli siihen, että i...
Lue lisää

Kukkian luontokeskus-hanke- Yhteisöllisyydellä kohti kestävää luontosuhdetta

Kuva
Tervetuloa seuraamaan Kukkian luontokeskus- hankkeen etenemistä. Mikä Kukkian luontokeskus? Kukkian Luontokeskus -hanke (kesäkuu 2024 – toukokuu 2027) pyrkii herättämään alueen asukkaat, vapaa-ajan asukkaat, koululaiset, nuoret sekä maa- ja metsätalouden toimijat ymmärtämään arkipäivän valintojen yhteyttä luonnon monimuotoisuuteen. Kukkian luontokeskus toimii tässä verkostona, elämysten järjestäjänä ja mahdollistajana eri toimijoiden tavoitteille.  Miksi hanke on tarpeellinen? Luonnon monimuotoisuus, erityisesti herkät järviekosysteemit, on ilmastonmuutoksen ja ihmistoiminnan vuoksi uhattuna. Pienillä, konkreettisilla käyttäytymismuutoksilla on merkittävä vaikutus, mikä vaatii sekä asenne- että arvomuutosta.  Hankkeen keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet Yhteistyöverkosto – kootaan joukko paikallisia yhdistyksiä, tutkijoita, kunta ja asukkaita toimimaan yhteisen alueen hyväksi.  Tietovarasto ja portaali – kansalaistieteen avulla kerätään, jalostetaan ja julkaistaa...
Lue lisää

Sieni-intoilua

Kuva
  Toiset rakastavat ja toiset vihaavat. Sienet on yksi asioista, joka jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Nyt kun metsistä taas löytyy noita aarteita, haluan niistäkin sanasen sanoa. Itse olen aloittanut sienestämisen jo hyvin pienenä isäni jalanjäljissä. Muistikuvissani keräämme ”kalliosieniä” eli kangasrouskuja, joita kyseisellä lempinimellä kutsuttiin. Monesti olenkin nykyisin miettinyt, että tuon sienen tunnistan näppituntumalla eli kangasrouskulla on ainakin omiin käsiini hyvin omanlaisensa tuntuma. Sienten kerääminen on kuin aarteen etsintää. Ajatus on, että jossain näillä suunnilla niitä saattaisi olla, mutta voi mikä riemu syntyykään, kun löytää keltaisena kiiltevät kanttarellirykelmät tai vaaleanpunaisena kutsuvat karvarouskut. Myös lapsille sienestys on aivan oiva harrastus ja samalla oppii myös niistä sienistä, joihin ei kannata koskea. Sienestämään oppii toki kirjoista oppia hakemalla, mutta parhaiten liikkumalla kokeneen sienestäjän kanssa. Sienestäessä tulee kerätä vai...
Lue lisää