Luonto hyvinvoinnin lähteenä

 

Luonto on luontainen ympäristömme. Ihminen on elänyt luonnossa miljoonia vuosia ja sopeutunut sen elämänrytmiin. Kaupunkielämä on ihmiselle suhteellisen uutta ja siksi luonto on meille monilla tavoin tutumpi ja palauttavampi ympäristö kuin rakennettu kaupunkiympäristö. Aivotutkijoiden mukaan ihmisen aivoissa on tapahtunut suuria rakenteellisia muutoksia viimeksi 10 000 vuotta sitten. Aivomme syvimmät kerrokset reagoivat ympäristöön ja sen tuottamiin ulkoisiin ärsykkeisiin edelleen pääosin samalla tavalla kuin kivikaudella. Kun saamme aivoihin jonkin aistihavainnon mantelitumake reagoi analysoimalla ja muistamalla tunteita. Reagoimme uhkaan asettumalla taistele tai pakene- asemaan tai mikäli mantelitumake kertoo kaiken olevan hyvin, se luo meille energiaa ja inspiraatiota.  

Luonto tarjoaa hyvää vastapainoa ärsyketulvalle, jota tulvii jatkuvasti erilaisista medialaitteista ja ympäristöstä. Metsässä aistit ja hermosto pääsevät rauhoittumaan. Jo kymmenessä minuutissa verenpaine laskee ja mieliala alkaa kohenemaan. Jo muutaman tunnin oleskelun jälkeen tarkkaavaisuus on lisääntynyt ja elimistön puolustusmekanismit alkavat elpymään. Luonnossa liikkuminen kehittää myös motorisia taitoja ja vastaavasti iäkkäämmillä pitää liikuntakykyä yllä. Näyttöpäätetyötä tekevillä silmät joutuvat koville. Tähänkin auttaa silmien lepo. Olisi hyvä pitää mielessä 20-20 sääntö eli 20 minuutin välein 20 sekunnin tauko katsoen kaukaisuuteen. Vielä parempi jos työpisteeltä on näkymä ulos luontoon.

Luonnossa esiintyvät mikrobit ovat tärkeä osa elimistömme toimintaa.  Erityisesti maaperän mikrobien on havaittu olevan tärkeitä immuunijärjestelmän toiminnalle. Monimuotoinen mikrobisto vakauttaa ja vahvistaa ihmiselimistöä samalla tavoin kuin monimuotoisuus vakauttaa luonnon järjestelmiä. Kun monimuotoisuus on suuri, mikään laji ei dominoi ja elimistöön päässyt taudinaiheuttaja joutuu ensin taistelemaan normaalilajistoa vastaan saadakseen jalansijaa. Erityisen tärkeää tämä luontokosketus olisi lapsille, joilla immuunipuolustus vasta kehittyy. Tarvitsemme kuitenkin luonnon mikrobeja läpi elämän, joten seuraavalla metsäretkellä tunnustele rohkeasti sammalia ja puiden kaarnaa.  

Myös puista ja maasta haihtuvilla yhdisteillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Männyn ja kuusen erittämillä yhdisteillä on antioksidanttisia ja tulehdusta hillitseviä vaikutuksia hengitysteissä. Nämä hengitysteiden kautta verenkiertoon imeytyvät terpeenit voivat myös parantaa vastustuskykyä ja edistää aivojen toimintaa rentouttamalla ja parantamalla kognitiivisiä kykyjä ja mielialaa.

Sanotaan, että virtaavaa vettä tai palavaa tulta ei koskaan kyllästy katsomaan. Näiden parissa ja muutoinkin luonnossa voi kokea lumoutumisen kokemusta. Kuinka kaunis voikaan olla aamukasteen voimasta näkyvä hämähäkin seittiviidakko tai herkkänä kasvava lumpeenkukka. Voidaan havainnoida pienen pieniä yksityiskohtia, kuten sammaleiden monet lajit kallion päällä. Kun ihminen lumoutuu, hän unohtaa itsensä ja arkiset asiat tietyssä paikassa tai ympäristössä. Tämä lumoutumisen ympäristö voi toimia ihmiselle stressin ja tunteiden säätelyn keinona, jota voi hyödyntää myös pettymyksestä palautumisessa ja surussa. Meillä on käytössämme sosiaaliset keinot, kun puhumme jollekin. Toisaalta on fysiologiset keinot, kun lähdemme vaikka lenkille ja kolmantena on psyykkiset keinot, joiden avulla voimme käyttää ajatuksia ja mielikuvia.  Neljäntenä on ympäristöllinen keino. Me voimme asettua kasvokkain jonkun paikan kanssa, mennä sinne yksin ja käydä läpi jotain tunnekokemusta. Ympäristö auttaa ja on elimellinen osa tätä säätelytapahtumaa, kun me esimerkiksi palaudumme pettymyksistä.

Luonnon hyvinvointivaikutuksia voi siis tarkastella monenlaisista näkökulmista. Mikä parhainta, ne tulevat sieltä itsestään, luonnostaan kun kuljemme metsässä tai muussa viherympäristössä. Myös luontokuvien katsomisella on hyvää tekevä vaikutus.

Lokakuussa luontokeskuksella on luvassa suoluontoilta, jonka aikana näemme kuvia Kukkiajärven lähistön suoalueista ja kuulemme myös luonnon hyvinvointivaikutuksista.