Punamultamaalinkeittoa Rautajärvellä

 


Punamultamaalin syvän punainen sävy on olennainen osa suomalaista maalaismaisemaa. Sitä on käytetty erityisesti hirsitaloissa, aitoissa, navetoissa ja piharakennuksissa. Maali ei muodosta tiivistä kalvoa, vaan kuluu ajan myötä kauniisti ja sen voi helposti huoltaa maalaamalla vanhan pinnan päälle. Punamultamaalin käyttö yleistyi Suomessa 1700-luvun loppupuolella ja sitä on siitä asti käytetty erityisesti maaseudulla rakennuksissa.

Lauantaina Rautajärvellä viitisentoista asiasta kiinnostunutta kokoontui Kantolan pihapiiriin jatkamaan perinteitä, kun Rautajärven seudun kylät Oy, Rautajärven kyläyhdistys ja Kukkian luontokeskus järjestivät punamultamaalin keittotapahtuman.

Maali valmistetaan keittämällä suuressa tynnyrissä vettä, vihtrillia eli rautasulfaattia, ruisjauhoja ja väripigmenttiä eli punamultaa. Punamulta on rautapitoista savimaata, joka koostuu pääasiassa rautaoksidista. Pitkässä keittoprosessissa ruisjauhoista vapautuu liisteriä, joka toimii sidosaineena. Rautasulfaatti parantaa maalin tarttuvuutta ja toimii jonkin verran homeenestoaineena. Maali on tuoretuote, joka olisi käytettävä mahdollisimman pian.

Maalin keittäminen vie aikaa käytännössä yhden työpäivän ja moni työvaihe vaatii useamman käsiparin. Sen vuoksi maalia on perinteisesti keitetty talkoilla, jolloin on ollut monta henkilöä hoitamassa jatkuvasti sekoittamista vaativaa maalipataa.

Keittopuuhissa Pauli Luhtajärvi, Tommi Helminen ja Raine Sumioinen (kuvaaja: Minna Puurula)

Talkooperinteellä on muutoinkin ollut tärkeä paikka suomalaisessa yhteiskunnassa sekä kulttuurisista että käytännöllisistä syistä. Talkoot eivät olleet pelkkää työntekoa. Ne olivat sosiaalinen tapahtuma, jossa vaihdettiin kuulumisia, opeteltiin yhdessä käytännön taitoja ja nautittiin hyvästä ruoasta ja seurasta. Samalla syntyi ja vahvistui yhteisön yhteenkuuluvuus.

Tapahtuma keräsi paikalle päivän aikana noin 15 asiasta kiinnostunutta kävijää. (kuvaaja: Minna Puurula)

Rautajärvellä järjestetty tapahtuma jatkoi tätä perinnettä. Vaikka paikalle saavuttiin oman aikataulun mukaan, tilaisuus muistutti siitä, että yhdessä tekeminen on ollut tärkeä osa suomalaista elämänmuotoa ja yhä tänä päivänä se tuo ihmisiä yhteen yhteisen päämäärän äärelle.

Viikonloppu huipentui sunnuntaina kun talkooväki maalasi lauantaina keitetyllä maalilla Kantolan jyvämakasiinin. (Kuvaaja: Pauli Luhtajärvi)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dialogin voima

Kuva
    Jokaisella meistä on omanlainen luontosuhde ja siksi luonto- ja ympäristöaiheet herättävät usein tunteita. Metsähakkuut, kaivostoiminta, tuulivoima ja suojelupäätökset nousevat yhä useammin otsikoihin ja samalla sosiaalinen media ja kommenttikentät täyttyvät kärkkäistä kommenteista. Keskustelun sävy muuttuu nopeasti vastakkainasetteluksi. On hieno asia, että meillä on mielipiteenvapaus. Se tarkoittaa jokaisen oikeutta pitää omat mielipiteensä ja ilmaista ne vapaasti ilman pelkoa rangaistuksesta tai sensuurista. Se on yksi perusoikeuksista ja kuuluu demokratian kulmakiviin. Suomessa se on turvattu perustuslaissa. Mielipiteenvapaus suojaa oikeuden sanoa asioita, mutta ei oikeuta vahingoittamaan muita tai rikkomaan lakia sanomisen varjolla mm. kunnianloukkaukset ja vihapuhe. Kun mielipiteet jostakin asiasta jakautuvat selvästi kahtia ja ovat ehkä jopa täysin vastakkaisia, puhutaan polarisoitumisesta. Polarisaatio voi puolestaan johtaa kuplautumiseen eli siihen, että i...
Lue lisää

Kukkian luontokeskus-hanke- Yhteisöllisyydellä kohti kestävää luontosuhdetta

Kuva
Tervetuloa seuraamaan Kukkian luontokeskus- hankkeen etenemistä. Mikä Kukkian luontokeskus? Kukkian Luontokeskus -hanke (kesäkuu 2024 – toukokuu 2027) pyrkii herättämään alueen asukkaat, vapaa-ajan asukkaat, koululaiset, nuoret sekä maa- ja metsätalouden toimijat ymmärtämään arkipäivän valintojen yhteyttä luonnon monimuotoisuuteen. Kukkian luontokeskus toimii tässä verkostona, elämysten järjestäjänä ja mahdollistajana eri toimijoiden tavoitteille.  Miksi hanke on tarpeellinen? Luonnon monimuotoisuus, erityisesti herkät järviekosysteemit, on ilmastonmuutoksen ja ihmistoiminnan vuoksi uhattuna. Pienillä, konkreettisilla käyttäytymismuutoksilla on merkittävä vaikutus, mikä vaatii sekä asenne- että arvomuutosta.  Hankkeen keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet Yhteistyöverkosto – kootaan joukko paikallisia yhdistyksiä, tutkijoita, kunta ja asukkaita toimimaan yhteisen alueen hyväksi.  Tietovarasto ja portaali – kansalaistieteen avulla kerätään, jalostetaan ja julkaistaa...
Lue lisää

Sieni-intoilua

Kuva
  Toiset rakastavat ja toiset vihaavat. Sienet on yksi asioista, joka jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Nyt kun metsistä taas löytyy noita aarteita, haluan niistäkin sanasen sanoa. Itse olen aloittanut sienestämisen jo hyvin pienenä isäni jalanjäljissä. Muistikuvissani keräämme ”kalliosieniä” eli kangasrouskuja, joita kyseisellä lempinimellä kutsuttiin. Monesti olenkin nykyisin miettinyt, että tuon sienen tunnistan näppituntumalla eli kangasrouskulla on ainakin omiin käsiini hyvin omanlaisensa tuntuma. Sienten kerääminen on kuin aarteen etsintää. Ajatus on, että jossain näillä suunnilla niitä saattaisi olla, mutta voi mikä riemu syntyykään, kun löytää keltaisena kiiltevät kanttarellirykelmät tai vaaleanpunaisena kutsuvat karvarouskut. Myös lapsille sienestys on aivan oiva harrastus ja samalla oppii myös niistä sienistä, joihin ei kannata koskea. Sienestämään oppii toki kirjoista oppia hakemalla, mutta parhaiten liikkumalla kokeneen sienestäjän kanssa. Sienestäessä tulee kerätä vai...
Lue lisää