Metsän arvo

 

 

 

Viikonloppuna Hämeenkyrössä SASKY Osaran maaseutuopetusyksikön luontalan päivä kokosi yhteen luontoalan toimijoita Pirkanmaan ja Satakunnan alueelta. Päivä piti sisällään puheenvuoroja ja keskustelua monenlaisista ajankohtaisista aiheista, mutta tartun nyt teemaan metsien monikäytöstä.

Metsät ovat osa suomalaista identiteettiä. Metsä on tuonut meille ravintoa, toimeentuloa ja hyvinvointia. Terva oli yksi ensimmäisistä metsäteollisuuden varsinaisista vientituotteista Suomessa ja pikkuhiljaa 1800-1900- luvuilla kehittyi sahateollisuus ja paperi- ja selluteollisuus. Metsien käyttö muuttui kotitarvekäytöstä järjestelmälliseksi, kun metsänhoitoa ja istutuksia kehitettiin ja näin syntyi ammattimainen metsätalous. Sotien jälkeen metsäteollisuus mahdollisti sotakorvausten nopean maksun Neuvostoliitolle ja monilla paikkakunnilla koko elinkeino ja yhteisö rakentuivat metsäteollisuuden ympärille.

Metsäteollisuus elää nyt murroksessa. Viime vuosikymmeninä paperin kysyntä on vähentynyt digitalisaation vuoksi. Lisäksi metsiin kohdistuu nyt uudenlaisia odotuksia. Metsä nähdään entistä enemmän moniarvoisena ekosysteeminä, jossa puun lisäksi arvoa luovat luonnontuotteet, hiilensidonta ja virkistys. Kun puhumme metsien arvosta, asetumme usein väkisin vastakkainasettelun tielle. Joko metsä nähdään täysin käyttöarvon mukaan tai sitten se halutaan suojella kokonaan. Tähän väliin mahtuu kuitenkin äärimmäisen paljon erilaisia vaihtoehtoja. Ei ole vain mustaa ja valkoista vaan lukematon määrä harmaan sävyjä.

Puutuotteiden lisäksi meillä on lukematon määrä luonnontuotteita, joita hyödynnetään vielä aika pienessä mittakaavassa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on koonnut Luonnontuotealan toimintaohjelma 2030- nimisen raportin, jossa tarkastellaan luonnontuotealan nykytilannetta ja kasvumahdollisuuksia. Luonnonmarjoja, -sieniä ja -kasveja on ryhdytty hyödyntämään elintarvikkeiden lisäksi muun muassa kosmetiikassa ja muissa hyvinvointituotteissa, väri- ja tekstiiliteollisuuden tuotteissa, lääkkeissä ja rohdoksissa sekä matkailu- ja hyvinvointipalveluissa. Markkinamahdollisuuksia on runsaasti esimerkiksi ravintolisissä. Perinteisen metsänhoidon ohessa voi metsänomistaja saada lisäansioita mm. kuusenkerkästä ja pihkasta.

Luonnontuotteiden keruun osalta meillä on maailman näkökulmasta sellainen ihmeellinen asia kuin jokaisenoikeudet. Tämä asettaa haasteita nimenomaan kaupallisen keruun näkökulmasta. Uutisoinnissa on ollut epäselvyydet ulkomailta tulleiden kerääjien työolosuhteissa ja palkkauksessa ja kausityölaki ja -asetus muuttuikin 2025 siten, että luonnonmarjanpoiminta perustuu ensisijaisesti työsuhteiseen kausityöhön kolmansista maista saapuvien poimijoiden osalta. Viisumivapaista maista saapuvat tai jo maassamme oleskelevat ulkomaalaiset voivat edelleen kerätä jokaisenoikeuksia hyödyntäen ilman työsuhdetta. Kun siis kartoitamme luonnontuotealan kasvupotentiaaleja, joudumme miettimään myös asioita työntekijän näkökulmasta ja siitä, että kerääjä saa tuotteista riittävän korvauksen.

Missä menee mikäkin raja? Missä määrin meillä tulee olla talousmetsää ja missä määrin metsät tulee täysin suojella? Kuinka paljon voimme kasvattaa metsien monikäyttöä ja luonnontuotteiden muuta hyödyntämistä niin ettei se uhkaa ekosysteemejä ja luonnon monimuotoisuutta? Millaisia ajatuksia teema sinussa herättää?

Tulevana viikonloppuna vietämme lauantaina Nuku yö ulkona Kukkian luontokeskuksella- tapahtumaa ja yhtenä ohjelmana on luontodialogi. Tule mukaan keskustelemaan ja pohtimaan metsäteemaa yhdessä.