Kukkian luontokeskus

      Viikonloppuna Hämeenkyrössä SASKY Osaran maaseutuopetusyksikön luontalan päivä kokosi yhteen luontoalan toimijoita Pirkanmaan ja Satakunnan alueelta. Päivä piti sisällään puheenvuoroja ja keskustelua monenlaisista ajankohtaisista aiheista, mutta tartun nyt teemaan metsien monikäytöstä. Metsät ovat osa suomalaista identiteettiä. Metsä on tuonut meille ravintoa, toimeentuloa ja hyvinvointia. Terva oli yksi ensimmäisistä metsäteollisuuden varsinaisista vientituotteista Suomessa ja pikkuhiljaa 1800-1900- luvuilla kehittyi sahateollisuus ja paperi- ja selluteollisuus. Metsien käyttö muuttui kotitarvekäytöstä järjestelmälliseksi, kun metsänhoitoa ja istutuksia kehitettiin ja näin syntyi ammattimainen metsätalous. Sotien jälkeen metsäteollisuus mahdollisti sotakorvausten nopean maksun Neuvostoliitolle ja monilla paikkakunnilla koko elinkeino ja yhteisö rakentuivat metsäteollisuuden ympärille. Metsäteollisuus elää nyt murroksessa. Viime vuosikymmeninä paperin kysynt...

    Jokaisella meistä on omanlainen luontosuhde ja siksi luonto- ja ympäristöaiheet herättävät usein tunteita. Metsähakkuut, kaivostoiminta, tuulivoima ja suojelupäätökset nousevat yhä useammin otsikoihin ja samalla sosiaalinen media ja kommenttikentät täyttyvät kärkkäistä kommenteista. Keskustelun sävy muuttuu nopeasti vastakkainasetteluksi. On hieno asia, että meillä on mielipiteenvapaus. Se tarkoittaa jokaisen oikeutta pitää omat mielipiteensä ja ilmaista ne vapaasti ilman pelkoa rangaistuksesta tai sensuurista. Se on yksi perusoikeuksista ja kuuluu demokratian kulmakiviin. Suomessa se on turvattu perustuslaissa. Mielipiteenvapaus suojaa oikeuden sanoa asioita, mutta ei oikeuta vahingoittamaan muita tai rikkomaan lakia sanomisen varjolla mm. kunnianloukkaukset ja vihapuhe. Kun mielipiteet jostakin asiasta jakautuvat selvästi kahtia ja ovat ehkä jopa täysin vastakkaisia, puhutaan polarisoitumisesta. Polarisaatio voi puolestaan johtaa kuplautumiseen eli siihen, että i...

  Punamultamaalin syvän punainen sävy on olennainen osa suomalaista maalaismaisemaa. Sitä on käytetty erityisesti hirsitaloissa, aitoissa, navetoissa ja piharakennuksissa. Maali ei muodosta tiivistä kalvoa, vaan kuluu ajan myötä kauniisti ja sen voi helposti huoltaa maalaamalla vanhan pinnan päälle. Punamultamaalin käyttö yleistyi Suomessa 1700-luvun loppupuolella ja sitä on siitä asti käytetty erityisesti maaseudulla rakennuksissa. Lauantaina Rautajärvellä viitisentoista asiasta kiinnostunutta kokoontui Kantolan pihapiiriin jatkamaan perinteitä, kun Rautajärven seudun kylät Oy, Rautajärven kyläyhdistys ja Kukkian luontokeskus järjestivät punamultamaalin keittotapahtuman. Maali valmistetaan keittämällä suuressa tynnyrissä vettä, vihtrillia eli rautasulfaattia, ruisjauhoja ja väripigmenttiä eli punamultaa. Punamulta on rautapitoista savimaata, joka koostuu pääasiassa rautaoksidista. Pitkässä keittoprosessissa ruisjauhoista vapautuu liisteriä, joka toimii sidosaineena. Rautasul...

  Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa sitä, kuinka erilaisia eliölajeja ja ekosysteemejä maapallolla on. Se on kuin elämän rikas kudelma, jossa jokainen laji ja ekosysteemi on tärkeä osa kokonaisuutta. Mutta miksi tämä monimuotoisuus on niin tärkeää meille ihmisille ja planeetalle? Ensinnäkin, luonnon monimuotoisuus tarjoaa meille elämän perusedellytykset. Se tuottaa raaka-aineita, kuten puuta, vettä ja ruokaa, ja ylläpitää ilmaston tasapainoa. Esimerkiksi metsät sitovat hiilidioksidia, mikä auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta. Toiseksi, monimuotoiset ekosysteemit ovat kestäviä ja joustavia. Ne pystyvät paremmin sopeutumaan muutoksiin ja palautumaan häiriöistä, kuten luonnonkatastrofeista tai ilmaston lämpenemisestä. Tämä tarkoittaa sitä, että monimuotoisuus suojelee meitä ja muita lajeja tulevaisuudessa. Luonnon monimuotoisuus on vaarassa. Hallitustenvälisen luontopaneeli IPBESin mukaan sukupuutto uhkaa jopa miljoonaa eläin- ja kasvilajia.   Pirkanmaalle on ensimmäisen...