Kukkian luontokeskus

  Viime viikolla pidettiin Pirkanmaan vesienhoitoverkostojen syysseminaari. Tuossa tilaisuudessä käsiteltiin monessakin puheenvuorossa vesistöjen tummumista ja sen syitä ja seurauksia. Näistä hieman koontia seuraavaksi.  Maaperä koostuu erilaisista kerroksista, joista päällimmäisenä on humus. Humus muodostuu maatuvista orgaanisista aineksista, kuten metsämaan osalta havunneulasista ja lehdistä. Tämä kerros sisältää runsaasti orgaanista hiiltä (DOC). Kun maata muokataan esimerkiksi metsänhoitotöiden yhteydessä, tämä kerrokseen sitoutunut hiili vapautuu. Ilmaston muuttumisen seurauksena lisääntyneet voimakkaat sateet ja mm. talvitulvat kuljettavat irronneen hiilen tehokkaasti eteenpäin ja näin ollen hiiltä päätyy vesistöihin. Tämä vesistöön kulkeutunut hiili värjää vettä tehokkaasti. Maa-aineksen mukana kulkeutuu myös rautaa (Fe), joka sekin värjää vesistöä. Vesistöjen tummuutta voidaan mitata ja havainnoida näkösyvyyden mittaamisella. Pieni näkösyvyys kertoo siitä, että vedes...

Voihan pimeys! Useasti kuulee sanottavan, kuinka kurjaa on kun taas on niin pimeää. Aamulla kun lähtee ja illalla kun saapuu kotiin. Eikö tässä ole mitään hyviä puolia? Kun muinaisina aikoina ihminen oppi tekemään tulta, hän sai lämmön ja ruoanlaiton välineen lisäksi valonlähteen pimeyteen tuomaan turvaa yön pedoilta. Seuraavaksi huomattiin, että pihkaiset puut palavat ja valaisevat paremmin ja keksittiin kerätä pihkaa puukepin päähän ja sitoa useampi keppi yhteen, jolloin syntyi soihtu. Näin saatiin ensimmäinen kannettava valaisin. Entisaikaan Pohjolan väki jakoi vuoden kahtia talvi- ja suvipuoleen. Talvipuoli alkoi 14.10. talvipäivänä ja suvipuoli 14.4 suvipäivänä. Merkintöjä näistä päivistä on löytynyt vielä 1840-luvulla painetuista virsikirjoista. Talvipäivää symboloi lehdetön puu ja suvipäivää vehreä puu. Vuoden talvipuolen alkaminen tarkoitti käytännössä mm. siirtymää kyläjuhlista kodinpiiriin sekä pelloilta pihapiiriin ja pirtteihin. Keväällä toimittiin päinvastoin. Nykyp...

Suomi- Suot- Soiden maa. Suomen pinta-alasta noin kolmannes on suota. Suomessa sataa enemmän kuin haihtuu, ja viime jääkauden jättämät painanteet keräävät kosteutta, mikä edistää soiden muodostumista. Suot ovat tärkeitä elinympäristöjä, tarjoavat ekosysteemipalveluita ja ovat Suomen suurin hiilivarasto, mutta suurin osa soista on ojitettu metsätalouden käyttöön.  Ojittamattomien soiden säilyttäminen ja suoluonnon tilan parantaminen on tärkeää paitsi luonnon monimuotoisuuden, myös niiden tarjoamien ekosysteemipalvelujen turvaamiseksi. Suot muun muassa sitovat ja varastoivat hiiltä, suodattavat ja puhdistavat vettä sekä tarjoavat marjoja, riistaa ja ulkoilu- ja virkistysalueita. Monet suoluonnon tilaa parantavat toimet edistävät samalla myös soiden alapuolisten vesistöjen tilan parantamista sekä turvaavat ja kasvattavat soiden hiilivarastoja. Tällä hetkellä suotyypeistä uhanalaisimpia ovat letot, korvet sekä neva- ja lettokorvet. Ne ovat reheviä ja viljavia soita, joita on j...