Kukkian luontokeskus

  Susipari, mennä ihan sudeksi, sutta ja sekundaa, kyllä sinut nyt hukka perii. Suomalaisessa kansanperinteessä susi on saanut epäkiitollisen osan edustaa pahaa ja tuhoavia viettejä. Taruissa se syö pahaa aavistamattomat kilipukit, mummot ja pikkutytöt suihinsa. Susi herättää keskustelua puolesta ja vastaan. Susi surmasi 1880-luvulla 21 lasta Varsinais- Suomessa. Tämän jälkeen ihmishenkiä ei ole sudelle Suomessa menetetty. Susi on kuitenkin suurpeto, jota asiaa ei ole tarpeen unohtaa. On kuitenkin hyvä tarkastella asioita kokonaisuutena. Sudet elävät kiinteinä pareina, jotka lisääntyvät yleensä vuosittain. Susilauma on tavallisesti perheyhteisö, joka muodostuu ns. alfaparista ja sen jälkikasvusta. Suden kiima-aika on maalis-huhtikuussa. Naaras saa yleensä 3-6 poikasta, mutta voi joskus synnyttää jopa 10 poikasta. Poikasten kuolleisuus on susilla korkea ja jopa puolet poikasista voi menehtyä loisiin, sairauksiin ja ravinnon puutteeseen. Susi elää ja saalistaa laumoissa, joide...

  Luonnon hyvinvointivaikutuksia kartoittaessa voidaan yhtenä elementtinä puhua kylmäaltistuksesta ja tähän liittyvästä avovesiuinnista eri vuodenaikoina. Kesällä aamu on ihana aloittaa virkistävällä aamu-uinnilla, mutta muina vuodenaikoina veden ollessa kylmempää myös vaikutukset tehostuvat. Talviuintia harrastaa aktiivisesti Suomessa noin 150 000 harrastajaa. Talviuinnista puhutaan, kun uidaan alle kymmenasteisessa luonnonvedessä. Avantouinnista taas on kyse, kun vesistössä on jääpeite. Talviuinti voi tarkoittaa lyhyempää, 30–60 sekunnin pituista pulahdusta tai pidempikestoista liikkumista kylmässä vedessä. Talviuinnista puhutaan paljon, mutta sen aiheuttamia vaikutuksia on tutkittu suhteellisesti vielä kovin vähän. Talviuinnista koetut hyödyt Suomen Ladun teettämien kyselyiden pohjalta ovat moninaiset. Talviuintikyselyn mukaan yleisimpinä terveysvaikutuksina koettiin, kylmänsietokyvyn parantuminen, mielenvirkeyden parantuminen ja stressin vähentyminen, flunssien vähen...